Ruokavalio

Syy

Ilmeneminen

Miten tutkitaan?





Miten hoidetaan?












Yleisyys Suomessa




Missä iässä ongelma esiintyy ja voiko se parantua?





Ravintoaineiden saannin ongelmat








Muuta huomioitavaa

Suositellaan samanlaista ruokaa kuin muillekin. Rasvan oikea laatu on tärkeää. Runsasrasvaista ruokaa on syytä välttää. Suolaa ja runsaasti suolaa sisältäviä elintarvikkeita on hyvä myöskin välttää. Kuitupitoinen ruoka on hyväksi, koska se hidastaa verensokerin nousua aterioiden jälkeen ja alentaa veren kolesterolia. Diabeetikot voivat syödä tavallisella sokerilla makeutettuja pullia ja muita sokeripitoisia ruokia kohtuullisia määriä.

Haiman insuliinia erittävät solut tuhoutuvat osittain tai kokonaan. Usein insuliinin eritys loppuu kokonaan.

Koska veren glukoosipitoisuutta säätelevää insuliinia ei ole, veren glukoosipitoisuus nousee. Oireita ovat janon tunne, runsas virtsaaminen, väsymys, laihtuminen ja mahdollisesti näköhäiriöt.


Otetaan aamulla ennen aamupalan syömistä verinäyte, josta tutkitaan verenglukoosi- eli sokeripitoisuus.

Insuliinihoito, jolla pyritään pääsemään mahdollisimman normaaleihin veren sokeriarvoihin. Tavoitteena on välttää liian korkeaa ja liian matalaa verensokeria. Kotona tehtävät verensokerimittaukset, tasapainoinen ruokavalio ja terveelliset elintavat, kuten liikunta, auttavat hyvän tasapainon saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.

Suomessa on noin 40000. Tyypin 1 diabetesta esiintyy suomalaisilla lapsilla enemmän kuin muualla maailmassa.

Tyypin 1 diabetes alkaa yleensä alle 30-vuotiaana, tavallisesti kouluiässä, mutta joskus jopa ennen kouluikää. Insuliinin eritys ei palaa normaaliksi, mutta insuliinihoidon avulla diabeetikko voi elää melko normaalia elämää.

Erityisiä ongelmia ei ravintoaineiden saannissa ole, kun ruokavalio on tasapainoinen ja monipuolinen. Kasvuiässä olevan lapsen ja nuoren diabetes on hoidettava hyvin, jotta ravinto turvaa myös kasvun.


Lääkäri ja ravitsemusterapeutti suunnittelevat diabeetikko-lapsen ja -nuoren hoidon ja ruokavalion. Ruokailuajat ja ruokamäärät suunnitellaan insuliinin pistoajankohtien, insuliinimäärien ja liikunnan kanssa. Esimerkiksi ennen liikuntaa ja sen aikana tarvitaan usein ylimääräisiä välipaloja.

Sama suositus kuin tyypille 1. Aikuisiän diabeetikot ovat nuoruusiän diabeetikoita useammin liikapainoisia, minkä vuoksi suositellaan vähän energiaa sisältävää monipuolista ruokavaliota.









Glukoosi eli veren sokeri ei pääse kudosten sisälle, koska kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt. Myös insuliinin eritys haimasta heikkenee.

Koska veren glukoosipitoisuutta säätelevä insuliini toimii puutteellisesti, veren glukoosipitoisuus nousee. Oireet ovat usein vähäisempiä kuin nuoruusiän diabeteksessa.

Tutkitaan samalla tavalla kuin tyypin 1 diabetes.



Hoidetaan ensisijaisesti ruokavaliolla ja liikunnalla. Jos diabeetikko on liikapainoinen, hänelle suositellaan laihduttamista. Tarvittaessa käytetään myös tablettihoitoa ja joskus myös insuliinihoitoa.



Tyypin 2 diabetesta sairastavia on Suomessa noin 450 000. 


Tyypin 2 diabetes alkaa tavallisesti yli 40 vuoden iässä. Joskus diabetes voi tulla oireettomaksi pelkän ruokavalion, laihduttamisen ja liikunnan ansiosta.


Ravintoaineiden saannissa ei ole ongelmia. Ongelmana on usein liiallinen energiansaanti, joka johtaa liikapainoisuuteen ja huonontaa aikuisiän diabeteksen hoitotasapainoa.

Ruokailuaikojen ja ruokamäärien suunnittelu ei yleensä ole yhtä tarkkaa kuin nuoruusiän diabeetikoilla. Ruuan valintaan ja ruokien suunnitteluun kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, koska tällä tavoin diabetes pysyy paremmassa tasapainossa. Ruokavaliohoidolla ehkäistään myös sydän- ja verisuonisairauksia ja kohonnutta verenpainetta.