Vehnä on tärkein leipäviljamme

Tuntomerkit

Vehnän kukinto on tähkä. Vehnän jyvässä ei yleensä ole vihneitä.
Vehnän korren pituus on 80 - 95 cm.

Kuvan vehnät kukkivat. Kukat ovat pienet ja värittömät, kuten muidenkin viljojen.

Vehnän jyvät

Vehnän jyvät ovat pulleita ja kuorettomia. Vehnän jyvän ympärillä
ei ole samanlaista kuorta kuin ohralla
ja kauralla. Syysvehnän jyvät ovat
hieman suurempia kuin kevätvehnän.

Syys- ja kevätvehnä

Suomessa viljellään sekä kevät- että syysvehnää. Kevätvehnää viljellään selvästi enemmän kuin syysvehnää.

Syysvehnä kylvetään syksyllä, yleensä syyskuun alussa. Se talvehtii orasasteella ja sen sato korjataan seuraavan vuoden syksyllä. Syysvehnän on oltava lajikkeeltaan hyvin talvenkestävä. Kevätvehnä kylvetään keväällä heti kun maan sen sallii ja korjataan saman vuoden syksyllä. Onnistuessaan syysvehnä tuottaa suuremman sadon, koska se on pellolla valmiina aloittamaan kasvunsa heti kun lumet ovat sulaneet ja kasvukausi alkanut.

Viljelyalue

Vehnä on maailman tärkein leipävilja. Suomessa vehnää voidaan viljellä vain Etelä-Suomessa. Syysvehnää viljellään Suomen eteläisimmillä alueilla, koska pohjoisempana se ei talvehdi. Syysvehnän viljelyala vaihtelee vuosittain sen mukaan, millaiset säät vallitsevat syksyllä vehnän kylvöaikaan. Vehnä on maaperän suhteen vaativa viljakasvi.

Tiesitkö tämän vehnästä?

Tieteellinen nimi:
Triticum aestivum.

Viljelyvaatimukset:
Vehnä on vaativin viljakasvimme. Se kasvaa hyvärakenteisilla kivennäismailla, joiden pH-luku on hyvä (noin 6). Syysvehnä talvehtii parhaiten viettävillä savimailla, koska niille ei tavallisesti synny oraita tuhoavaa jääpeitettä.

Kasvuaika:
Vehnän kasvuaika on Suomessa viljeltävistä viljoista pisin. Syysvehnän kasvuaika kylvöstä tuleentumiseen on noin 331-336 vuorokautta, kevätvehnän 101 - 108 vuorokautta lajikkeesta riippuen.

Tärkeimmät viljelytoimet:
Kevätvehnä kylvetään keväällä heti, kun maa on kuivunut. Syysvehnä kylvetään syksyllä, usein syyskuun alussa. Sen oraille levitetään lannoitteita keväällä kasvukauden alkaessa. Kasvukauden aikana ruiskutetaan vehnäpelloille tarvittaessa rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten torjunta-aineita. Vehnän sato korjataan leikkuupuimurilla ja jyvät yleensä kuivataan kuivurissa.

Viljelyala Suomessa:
Syysvehnä n. 25 000 ha
Kevätvehnä n. 90 000 ha

Keskisato vuodessa:
Kevätvehnä: 3700 kg/ha.
Syysvehnä: 4200 kg/ha

Mitä korjataan satona?
Vehnästä korjataan siemensato. Sato käytetään pääasiassa leipäviljaksi. Leipäviljaksi kelpaamaton osa käytetään rehuksi.

Sadon laatutekijät:
Vehnän jyvien valkuaispitoisuus ja tärkkelyksen laatu ovat tärkeitä. Ne vaikuttavat siihen, millaista leipää vehnäjauhoista voidaan valmistaa.

Sadon riskit:
Vehnä on Suomessa viljeltävistä viljoista alttein erilaisille taudeille ja tuholaisille. Kasvitaudit vaivaavat vehnää erityisesti sateisina vuosina. Pelloille jäätyvä vesi tuhoaa syysvehnän oraita. Sitä kutsutaan jääpoltteeksi.