Hunaja on maailman vanhin makeutusaine
Ihminen on käyttänyt hunajaa jo 15 000 vuotta sitten. 1400-luvulle asti hunaja oli ainoa makeutusaine ja sitä arvostettiin kaikissa kulttuureissa. Hunajan uskottiin myös pidentävän ikää ja sitä käytettiin lääkkeenä. Hunajaa käytettiin jopa maksuvälineenä.
Mehiläistalous alkoi kun ihminen huomasi, että luonnonvaraisia mehiläispesiä voi siirtää pihapiiriin ontoksi koverrettuun puuhun ja oljesta punottuihin kupuihin. Suomessa mehiläisiä alettiin pitää kotieläiminä 1800-luvun alkuvuosina.
Ladottava pesä
Mehiläistalouden tärkeä keksintö oli irtorakenteinen pesä, jossa kakusto (pesä) voitiin purkaa hoitotoimia varten mehiläisten elämää vaurioittamatta. Mehiläispesä kootaan päällekkäin ladottavista osista. Pesän alaosassa
ovat munat ja toukat. Hunajakennot
ovat pesän yläosastossa.
Mehiläistarhaajalla on vaalea työasu ja päässään harsohattu. Vaalea väri ei kiinnosta mehiläisiä, sillä ne etsivät värikkäitä kukkia. Mehiläisille savu merkitsee metsäpalon vaaraa ja keskittymistä hunajavaraston nopeaan siirtoon. Hoitaja käyttää savua saadakseen työrauhan mehiläispesällä. Pieni annos savua pesän lentoaukolla kiinnittää mehiläisten huomion pois tarhaajasta, joka saa näin rauhassa irrottaa pesästä kennostoja.
Mehiläisvuosi
Talvi
Syksyllä, lentoilmojen loppuessa nuoret työläiset muodostavat pesään niin sanotun talvipallon kuningattaren ympärille. Kovilla pakkasilla pallo tiivistyy ja löystyy lauhemmilla ilmoilla. Pallon sisäosissa on lämpöä 20 astetta. Sisäosissa ollessaan mehiläiset liikkuvat ja ruokailevat, pallon ulommaiset mehiläiset ovat kylki kyljessä kiinni toisissaan ja kehittävät lämpöä liikuttamalla siipilihaksiaan.
Talven aikana mehiläishoitaja kunnostaa ja puhdistaa pesäkalustoa sekä pakkaa ja markkinoi hunajaa asiakkaille.
Kevät
Keväällä mehiläishoitaja tarkastaa pesän ja mehiläisten kunnon. Pajun kukinnan aikoihin kuningatar aloittaa muninnan talven tauon jälkeen. Ensimmäiset uudet työmehiläiset syntyvät huhtikuun lopulla.
Kesä
Kesä on medenkeruun aikaa. Kesämehiläiset tarvitsevat hunajaa omaan käyttöön. Vahva mehiläispesä kuluttaa kesän aikana noin 50 kiloa hunajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että alkukesän kukkien medestä valmistunut hunaja kuluu pääosin mehiläisten omaksi ravinnoksi. Mehiläishoitaja laajentaa pesiä lisäämällä varastokennoja hunajaa varten.
Parveilu on mehiläisten luonnollinen tapa vahvistua ja lisääntyä. Parveilu tarkoittaa sitä, että mehiläisparvi lähtee tutusta pesästä etsimään uutta pesää. Parveilu alkaa usein juhannuksen tienoilla, kun pesässä tuntuu olevan liikaa väkeä. Mehiläishoitaja estää kotieläintensä parveilun jakamalla parveiluhaluiset yhdyskunnat eri pesiksi.
Syksy
Syksyllä mehiläishoitaja kerää hunajakennot mehiläispesästä ja irrottaa niistä hunajan linkoamalla. Ennen linkoamista hoitaja kuorii kennojen vahakannet. Syksyllä hoitaja antaa mehiläisille talviravinnoksi sokeriliuosta hunajan tilalle. Lisäksi mehiläisten ravinnoksi jätetään pesään muutama runsaasti siitepölyä sisältävä kennostokakku. Ennen talventuloa hoitaja huolehtii pesät talvikuntoon ja suojaa lentoaukot verkoilla, jotta hiiret eivät pääse sisään.
Kuvan sisäkehä
kuvaa mehiläisten vuosirytmiä ja
ulkokehä mehiläistarhaajan
tehtäviä eri vuodenaikoina.
Tiesitkö tämän mehiläistaloudesta? Mehiläishoitajien määrä Suomessa:
noin 4 200, etelästä napapiirille saakka, enin osa kuitenkin Jyväskylän alapuolella. Mehiläistarhojen koko:
yhdessä tarhassa on keskimäärin 10 pesää.
Yhdessä pesässä on kesäisin noin 70 000 mehiläistä. Hunajan tuotanto:
Yksi pesä tuottaa hunajaa noin 0 - 100 kiloa, keskisato on 40 kiloa/pesä. Suomessa hunajaa tuotetaan noin 1,8 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotteet:
Tärkein tuote on hunaja. Muita tuotteita ovat siitepöly, kittivaha eli propolis ja mehiläisvaha, joita käytetään luontaistuotteissa. Hunajasta valmistetaan monia erilaisia tuotteita, kuten hilloja, aromihunajia ja saunahunajaa ja sitä käytetään mausteena ja makeuttajana ruuanlaitossa. Ympäristön viljelijöille ja puutarhureille mehiläistarha tarjoaa pölytyspalvelua. Hunajasadon riskit:
Yhteiskunnan talvehtiminen ja medenkeruun onnistuminen. Talven säät ja ruuan riittävyys ratkaisevat yhteiskunnan talvehtimisen. Kesällä tarvitaan riittävästi lämpimiä, tyyniä keruupäiviä ja sopivasti sateita, jotta mesi nousee kasveihin. |
|---|
Lue lisää mehiläisestä >
Kuva: Suomen Mehiläishoitajain Liitto