Lehmät poikivat yhden vasikan vuodessa

Vastasyntynyt vasikka painaa noin 40 - 60 kiloa. Kaksosvasikat ovat harvinaisia, vain noin 4 - 5 % vasikoista on kaksosia. Vasikka kehittyy nopeasti. Parin tunnin kuluttua syntymästä se ottaa jo ensimmäiset askeleet.

Kun vasikka on syntynyt, se annetaan emän nuoltavaksi. Sen jälkeen vasikka yleensä siirretään omaan karsinaan, joka on puhdas, vedoton ja kuivitettu. Lihakarjan vasikoita kasvatetaan myös yhdessä emonsa kanssa. Tällöin emoa ei lypsetä eikä vasikkaa juoteta, vaan vasikka imee ravinnokseen emonsa maitoa. Tätä maitoa kutsutaan ternimaidoksi.

Vasikat saavat oman "sosiaaliturvatunnuksen"

Suomessa vasikoille annetaan nimi, jonka alkukirjain määräytyy syntymävuoden mukaan. Samana vuonna syntyneet vasikat saavat yleensä koko Suomessa samalla kirjaimella alkavan nimen. Suomen suosituimpia lehmien nimiä ovat Heluna, Hertta, Ilona ja Iines.

		Nimen lisäksi kukin eläin saa EU:n alueella korvamerkin. Merkissä on yksilöllinen tunnusnumero, joka on ikään kuin "lehmän sosiaaliturvatunnus". Naudat myös rekisteröidään valtakunnalliseen eläinmerkki- rekisteriin, josta voidaan seurata kunkin eläimen elämänvaiheita.

Juottovasikasta märehtijäksi

Vasikan ensimmäinen ravinto on emän lypsämää ternimaitoa. Ternimaito sisältää suoja-aineita, joka lisäävät vasikan vastustuskykyä sairauksia vastaan.

Noin viikon ikäiselle vasikalle annetaan pieniä määriä ruohoa, heinää tai viljarouhetta. Vasikan tärkein ravinto parin ensimmäisen kuukauden ajan on maito tai maitojauheesta valmistettu juoma, jota sille annetaan kaksi kertaa päivässä. Ensimmäisen puolen vuoden aikana vasikalle kehittyy pötsi sekä muut etumahat ja siitä tulee märehtijä.

Lue lisää lypsykarjasta >