Naudat ovat nurmialueiden eläimiä
Lehmä on Suomen tärkein kotieläin. Viime vuosina lehmien lukumäärä on vähentynyt, mutta lehmät lypsävät maitoa entistä enemmän.
Lehmä on nautaeläin. Sen sukulaisia ovat kotieläimistä lammas ja poro ja luonnon eläimistä muun muassa hirvi. Lehmä on muiden nautaeläinten
tapaan märehtijä ja kasvissyöjä.
Suomeen nautaeläimet sopivat hyvin, sillä ne pystyvät hyödyntämään pohjoisilla alueilla hyvin menestyviä nurmikasveja.
Sarvellinen tai nupo
Useimmilla lehmillä on sarvet. Ne ovat puolustautumista varten. Joidenkin rotujen lehmät ovat sarvettomia. Niitä kutsutaan nupoiksi.
Lehmän jalka on sorkka
Lehmän jalassa on neljä kovaan kaviokynteen päättyvää varvasta. Vain kaksi suurinta varvasta ulottuu maahan. Tällaista jalkaa kutsutaan sorkaksi.
Lehmät ovat lypsykarjaa
Lehmiä pidetään kotieläiminä sen vuoksi, että ne lypsävät maitoa. Tämän vuoksi lehmiä nimitetään lypsykarjaksi.
Maidontuotanto perustuu siihen, että lehmä poikii vuosittain uuden vasikan. Maito on alunperin tarkoitettu vasikan ravinnoksi. Kun lehmiä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan riittävästi, lehmät tuottavat maitoa paljon enemmän kuin vasikka tarvitsee.
Lehmän vuosikierto
Lehmä poikii uuden vasikan joka vuosi. Lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta. Tiineysajan alussa lehmä tuottaa edelleen maitoa ja vasikka kasvaa sen kohdussa. Poikimisen lähestyessä maidontuotanto vähenee ja lopulta ehtyy kokonaan. Lehmän sanotaan olevan ummessa.

Noin runsas kuukausi ennen poikimista alkaa niin sanottu tunnutuskausi. Tällöin lehmän ruokintaa lisätään ja valmennetaan lehmää poikimiseen ja seuraavaan herutuskauteen.
Poikimisen jälkeen alkaa lehmän maidontuotanto. Poikiminen ei ole sidoksissa vuodenaikoihin, vaan lehmä voi poikia mihin aikaan vuodesta tahansa. Poikimista seuraavien muutamien päivien aikana lehmä lypsää ternimaitoa. Siinä on runsaasti suoja-aineita vastasyntyneelle vasikalle. Ternimaitoa kutsutaan myös juustomaidoksi, koska siitä valmistetaan uunijuustoa.
Poikimista seuraavien kahden kuukauden aikana lehmän maidontuotanto kasvaa. Tätä aikaa kutsutaan herumiseksi. Noin kolmen kuukauden kuluttua poikimisesta lehmä siemennetään. Ennen seuraavaa poikimista maidontuotanto jälleen vähenee ja lopulta loppuu kokonaan.
Vuoden ikäisenä sukukypsäksi
Nuori naaraspuolinen nauta on nimeltään hieho. Noin vuoden ikäisenä se on saavuttanut sukukypsyytensä ja sille tulee ensimmäinen kiimakausi. Tällöin se on valmis lisääntymään.
Aikaisemmin hiehot ja lehmät vietiin sonnin luokse astutettaviksi. Nykyisin lähes kaikki lehmät keinosiemennetään. Tämä tarkoittaa sitä, että lehmä hedelmöitetään sonnista otetulla siemennesteellä. Keinosiemennys helpottaa karjan jalostamista, koska syntyvälle vasikalle voidaan valita perimältään sopivat vanhemmat.
Nuori lehmä eli hieho poikii noin kahden vuoden ikäisenä. Tämän jälkeen sitä kutsutaan lehmäksi ja se poikii kerran vuodessa. 2-4 -vuotias lehmä on vielä keskenkasvuinen, joten se tarvitsee ravintoa maidontuotannon lisäksi myös omaan kasvuunsa. Lehmä on täysikasvuinen neljän vuoden ikäisenä.
Sonnivasikat ovat mulleja
Sonnivasikat kasvatetaan lihantuotantoon. Nuoria sonnivasikoita kutsutaan mulleiksi.
Tiesitkö tämän lypsykarjasta? Kuinka paljon Suomessa: noin 300 000 Karjan keskikoko:
27 lehmää Tärkeimmät rodut: Ayrshire, Friisiläinen, Suomenkarja Koko: 0-1 kk ikäinen n. 50 kg 3 kk ikäinen n. 90 kg 1 vuoden ikäinen n. 300 kg täysikasvuinen n. 500 - 550 kg Poikimisikä: ensimmäisen kerran 2-vuotiaana Jälkeläisten määrä: 1 vuodessa Tiineysajan kesto: 9 kuukautta Lehmän elinikä: 5 - 6 vuotta Tärkeimmät rehut: Nurmirehu (laidunruoho ja säilörehu) ja vilja Mitä tuotteita saadaan? maito, sivutuotteena liha Asuinpaikan nimi: navetta Maitotuotos: 8000 - 9000 l/vuosi, parhaimman maitotuotoksen aikana noin 40 litraa/vuorokausi, osa vuodesta sellaista aikaa, jolloin maidontuotanto lakkaa kokonaan (vrt. lehmän vuosikierto) Naudanlihan alkuperämerkintä: Kaikki naudat rekisteröidään ja merkitään kahdella korvamerkillä. Naudan korvamerkissä oleva tunniste kulkee eläimen mukana teurastukseen, lihanleikkaukseen ja kauppaan lähetettävään lihapakkaukseen asti. Kauppias merkitsee lihapakkaukseen tai myyntitiskille lihan läheisyyteen, jos liha on suomalaista naudanlihaa. Alkuperämerkintä on pakollinen. |
|---|
Lue lisää lypsykarjasta >