Naudat ovat nurmialueiden eläimiä

Lehmä on Suomen tärkein kotieläin. Viime vuosina lehmien lukumäärä on vähentynyt, mutta lehmät lypsävät maitoa entistä enemmän.

Lehmä on nautaeläin. Sen sukulaisia ovat kotieläimistä lammas ja poro ja luonnon eläimistä muun muassa hirvi. Lehmä on muiden nautaeläinten
tapaan märehtijä ja kasvissyöjä.

Suomeen nautaeläimet sopivat hyvin, sillä ne pystyvät hyödyntämään pohjoisilla alueilla hyvin menestyviä nurmikasveja.

Sarvellinen tai nupo

Useimmilla lehmillä on sarvet. Ne ovat puolustautumista varten. Joidenkin rotujen lehmät ovat sarvettomia. Niitä kutsutaan nupoiksi.

Lehmän jalka on sorkka

Lehmän jalassa on neljä kovaan kaviokynteen päättyvää varvasta. Vain kaksi suurinta varvasta ulottuu maahan. Tällaista jalkaa kutsutaan sorkaksi.

Lehmät ovat lypsykarjaa

Lehmiä pidetään kotieläiminä sen vuoksi, että ne lypsävät maitoa. Tämän vuoksi lehmiä nimitetään lypsykarjaksi.

Maidontuotanto perustuu siihen, että lehmä poikii vuosittain uuden vasikan. Maito on alunperin tarkoitettu vasikan ravinnoksi. Kun lehmiä lypsetään säännöllisesti ja ruokitaan riittävästi, lehmät tuottavat maitoa paljon enemmän kuin vasikka tarvitsee.

Lehmän vuosikierto

Lehmä poikii uuden vasikan joka vuosi. Lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta. Tiineysajan alussa lehmä tuottaa edelleen maitoa ja vasikka kasvaa sen kohdussa. Poikimisen lähestyessä maidontuotanto vähenee ja lopulta ehtyy kokonaan. Lehmän sanotaan olevan ummessa.

Noin runsas kuukausi ennen poikimista alkaa niin sanottu tunnutuskausi. Tällöin lehmän ruokintaa lisätään ja valmennetaan lehmää poikimiseen ja seuraavaan herutuskauteen.

Poikimisen jälkeen alkaa lehmän maidontuotanto. Poikiminen ei ole sidoksissa vuodenaikoihin, vaan lehmä voi poikia mihin aikaan vuodesta tahansa. Poikimista seuraavien muutamien päivien aikana lehmä lypsää ternimaitoa. Siinä on runsaasti suoja-aineita vastasyntyneelle vasikalle. Ternimaitoa kutsutaan myös juustomaidoksi, koska siitä valmistetaan uunijuustoa.

Poikimista seuraavien kahden kuukauden aikana lehmän maidontuotanto kasvaa. Tätä aikaa kutsutaan herumiseksi. Noin kolmen kuukauden kuluttua poikimisesta lehmä siemennetään. Ennen seuraavaa poikimista maidontuotanto jälleen vähenee ja lopulta loppuu kokonaan.

Vuoden ikäisenä sukukypsäksi

Nuori naaraspuolinen nauta on nimeltään hieho. Noin vuoden ikäisenä se on saavuttanut sukukypsyytensä ja sille tulee ensimmäinen kiimakausi. Tällöin se on valmis lisääntymään.

Aikaisemmin hiehot ja lehmät vietiin sonnin luokse astutettaviksi. Nykyisin lähes kaikki lehmät keinosiemennetään. Tämä tarkoittaa sitä, että lehmä hedelmöitetään sonnista otetulla siemennesteellä. Keinosiemennys helpottaa karjan jalostamista, koska syntyvälle vasikalle voidaan valita perimältään sopivat vanhemmat.

Nuori lehmä eli hieho poikii noin kahden vuoden ikäisenä. Tämän jälkeen sitä kutsutaan lehmäksi ja se poikii kerran vuodessa. 2-4 -vuotias lehmä on vielä keskenkasvuinen, joten se tarvitsee ravintoa maidontuotannon lisäksi myös omaan kasvuunsa. Lehmä on täysikasvuinen neljän vuoden ikäisenä.

Sonnivasikat ovat mulleja

Sonnivasikat kasvatetaan lihantuotantoon. Nuoria sonnivasikoita kutsutaan mulleiksi.