Lihakarjaa ovat sekä Iypsylehmien sonnivasikat että
varsinaiseen lihantuotantoon kasvatetut eläimet

Suomessa suurin osa lihanaudoista syntyy maidontuotantotiloilla. Lehmät poikivat kerran vuodessa. Lehmävasikoista kasvaa uusia lypsylehmiä ja sonnivasikoista lihanautoja. Sonnivasikat kasvatetaan joko lypsykarjatilalla tai ne myydään lihantuotantoon erikoistuneille tiloille.

Lihakarjantuotanto voi olla myös erillään maidontuotannosta. Tällöin maatilalla on emolehmiä, jotka poikivat keväisin. Emolehmää ei lypsetä, vaan se imettää vasikkaansa kesän laitumella. Syksyllä vasikat vierotetaan emosta ja kasvatetaan runsaan vuoden ikäisiksi. Tällöin ne painavat noin 500 - 600 kiloa ja ovat valmiita teurastettaviksi.

Lihakarjan hoito

Lihakarjaa kasvatetaan sekä parsinavetoissa että pihatoissa. Eläinten ruokinta vaikuttaa siihen miten nopeasti eläimet kasvavat. Lihanaudan tärkein rehu on nurmesta tehtävä säilörehu. Sen lisäksi eläimet syövät viljaa sekä pieniä määriä erikoisrehuja, joista ne saavat lisää valkuais- ja kivennäisaineita.

Lihakarjarodut ja lihakarjan jalostus

Suomessa kasvatetaan kahdeksaa lihakarjarotua. Liharotujen jalostuksen tavoitteena on parantaa naudanlihantuotannon kannattavuutta ja ylläpitää kullekin rodulle tyypillisiä ominaisuuksia.

Jalostusta varten tarvitaan tietoja emolehmien poikimisista, vasikoiden syntymä-, vieroitus- ja vuodenpainoista. Vieroituspainolla tarkoitetaan vasikan painoa sillä hetkellä, kun se siirretään pois emonsa luota, jonka jälkeen vasikan ravinto koostuu pelkästään muista lähteistä kuin emolehmästä imetystä maidosta. Vuodenpaino on vasikan paino vuoden ikäisenä.

Eri kasvuvaiheessa mitattu vasikan paino on tarkeä mitta arvioitaessa lihanaudan kasvukykyä. Painotietojen perusteella lasketaan lihakarjaeläimille jalostusarvot, jotka kuvaavat eläimen jalostuksellista tasoa.

Suomessa kasvatettavat lihakarjarodut

Aberdeen angus (Ab)

Rotu on kotoisin Skotlannista. Eläin on musta ja sarveton eli nupo. Jalostuksen seurauksena rodusta on kehittynyt kookas ja vähärasvainen. Lihan laatua pidetään erinomaisena. Aberdeen angus menestyy vaatimattomissa olosuhteissa ja on hyvä luonnonlaitumien käyttäjä. Täysikasvuinen lehmä painaa 500 - 650 kg ja sonni 900 - 1 000 kg.

Charolais (Ch)

Rotu on kotoisin Ranskasta. Joko sarvellinen tai nupo eläin on väriltään valkoinen tai kellertävän valkoinen. Ch-nauta on kookas ja se kasvaa nopeasti. Sen liha on vähärasvaista. Täysikasvuinen lehmä painaa 700 - 950 kg ja sonni 1 200 - 1 400 kg.

Hereford (Hf)

Hereford on maailman yleisin karjarotu. Se on kotoisin Englannista. Eläin on punaruskea, valkoläiskällinen. Tunnusmerkkinä on valkoinen pää. Suomessa jalostetaan sekä nupoja että sarvellisia hereford-eläimiä. Rotu on kookas, vaatimaton ja kestävä. Se viihtyy erinomaisesti luonnonlaitumilla. Täysikasvuinen lehmä painaa 550 - 700 kg ja sonni 900 - 1 000 kg.

Limousin (Li)

Limousin-rotu on kotoisin Ranskasta. Suomessa kasvatettavat eläimet ovat kullankeltaisia tai vaaleanruskeita ja sarvellisia. Lihan laatu on erinomaista. Lehmä painaa täysikasvuisena
650 - 850 kg ja sonni 1 000 - 2 000 kg.

Simmental, Piemontese, Ylämaan karja ja Blonde d´Aquitaine

Muita Suomessa kasvatettavia rotuja
ovat Sveitsistä kotoisin oleva Simmental, italialainen Piemontese, skotlantilainen Highland cattle eli Ylämaan karja sekä Blonde d´Aquitaine Ranskasta.

Kuvassa oikealla pitkäkarvaisen
Ylämaan karjan emo ja vasikka.