Oppimateriaali > Ruokaketju > Maatila > Kotieläimet > Hevonen >  Hevosjalostus ja kantakirjaus

Hevosjalostus Suomessa

Jalostuksella käyttötarkoitukseen sopivia terveitä hevosia

tamma_varsa_Juhani_LansiluotoHevosjalostusta johtaa ja valvoo Suomen Hippos ry, jonka alaisuudessa toimii 16 hevosjalostusliittoa. Eri roduilla on lisäksi omat rotuyhdistyksensä. Suomen Hippos pitää hevosrekistereitä ja ravien kilpailutulosrekistereitä sekä kantakirjoja, järjestää näyttelyitä ja vastaa ravikilpailujen valvonnasta. Ratsastuskilpailujen kilpailutulos-
rekisteriä ja valvontaa hoitaa Suomen Ratsastajanliitto ry.

Hevosjalostus on tuotantojalostusta, jossa parhaat yksilöt valitaan jalostukseen ja huonoimmat karsitaan. Jalostukseen hyväksytyt hevoset merkitään kantakirjaan, jalostushevosten rekisteriin.

Hevosella on useita taloudellisesti tärkeitä jalostettavia ominaisuuksia, joiden merkitys vaihtelee hevosen käyttötarkoituksen mukaan.

Hevosjalostuksen tavoitteena on tuottaa suorituskykyisiä, hyväliikkeisiä ja
-rakenteisia, kestäviä ja terveitä hevosia, joilla on kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopiva luonne.

Ravihevosten tärkeimmät jalostettavat ominaisuudet:

  • nopeus
  • kilpailemiseen sopiva luonne
  • kestävä rakenne

Ratsuhevosten tärkeimmät jalostettavat ominaisuudet:

  • luonne
  • rakenne
  • käsiteltävyys
  • ratsastettavuus
  • hyppykyky
  • liikkeiden lennokkuus ja säännöllisyys

Ikiomaa hevostamme, monikäyttöistä suomenhevosta on virallisesti jalostettu jo yli 90 vuotta. Suomenhevosrotua alettiin virallisesti jalostaa eli rodun kantakirja suljettiin vierailta vaikutteilta vuonna 1907.

Hevosten kantakirjaus

Hevosten kantakirjauksen tarkoituksena on pyrkiä ylläpitämään puhdasta hevosten jalostusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesti hevosessa esiintyvien vikojen ei haluta periytyvän jalostuksen kautta jälkeläisiin, etenkin jos vioista on hevosille haittaa. Samoin eri rotujen väliset risteytykset pyritään estämään, jolloin esimerkiksi suomenhevoskanta pysyy muuttumattomana. Kantakirjaan, joka on eräänlainen hevosrekisteri, hyväksytään siten vain rotujen parhaimmat hevoset.

Kantakirjauksen ideana on, että jalostukseen saa käyttää ainoastaan kantakirja-oreja. Tämä tarkoittaa sitä, että kantakirjattoman oriin jälkeläinen ei saa osallistua ravikilpailuihin. Ratsuilla taas kantakirjattomien hevosten jälkeläisiltä evätään mahdollisuus tulla hyväksytyiksi kantakirjaan.

Mitä kantakirjaus vaatii?

Kantakirjaa varten hevosen tulee olla arvioitu niin rakenteen, luonteen kuin kilpailusuoritusten perusteella. Kilpailusuoritus määräytyy sen mukaan, onko kyseessä ravi-, ratsu- vai työhevonen. Ravureilla ja ratsuilla kilpailusuoritus on sama kuin kilpailutulos kun taas työhevosilla kantakirjaan tarvittava suoritus on työsuoritus. Tammat hyväksytään kantakirjaan yleensä pelkän rakenteen perusteella.


Lue lisää hevosista >