Ihminen kesytti hevosen yli 5000 vuotta sitten palvelemaan kuljetus-, maatalous- ja sotilaskäytössä. Ennen toista maailmansotaa maapallolla oli noin 95 miljoonaa hevosta.

Suomalaisessa maataloudessa hevosen työpanos
oli merkittävä ennen kuin traktorit valtasivat pellot. Hevosilla tehtiin peltotyöt, ajettiin puut metsästä, ja sillä kuljettiin paikasta toiseen.

Sodissa hevoset toimivat luotettavina tykinvetäjinä
ja rahdin sekä miehistön kuljettajina. Nykyään hevosta pidetään lähinnä ihmisten vapaa-ajan harrastusten; ravi- ja ratsastusurheilun, vuoksi.

Hevosten määrä oli Suomessa enimmillään 1950-luvun alussa, jolloin niitä oli yli 400 000 yksilöä. Traktoreiden yleistyessä 1960-luvulla hevosten määrä laski rajusti, ja vähimmillään niitä oli 1980-luvun alussa 31 500 kappaletta. Raviurheilun ja ratsastusharrastuksen ansiosta hevosten määrä on kasvanut, ja vuoden -98 lopulla niitä oli 56 000.

Hevosen tiineys eli aika, jonka tamma kantaa varsaa, on 11 kuukautta. Tamma varsoo vuodessa yhden varsan, joka painaa n. 40 - 50 kg. Varsat syntyvät yleensä huhti-kesäkuussa. Tamma imettää varsaansa n. 5 - 6 kk, jona aikana varsa oppii syömään samaa ravintoa kuin emänsä.

Suomessa syntyi varsoja vuonna 1998 lähes 3800 kappaletta. Suomenhevosia niistä oli 1650 ja lämminverisiä ravihevosia 1650 kappaletta. Ratsuhevosia syntyi 200 ja poneja lähes 300.

Hevosia teurastetaan vuosittain Suomessa n. 1500 kpl, niiden tultua liian vanhoiksi tai sairaiksi. Aikuisesta hevosesta saadaan lihaa keskimäärin 260 kg. Hevosenliha on terveellistä, vähärasvaista ja mureaa. Hevosenlihasta tehdään esim. pihvejä, savu- ja suolalihaa sekä erilaisia makkaroita.

Lue lisää hevosista >