Ihminen syö kasvinsyöjäeläimiä
Ihmisravinnoksi käytettävät riistaeläimet ovat pääasiassa kasvissyöjiä aivan kuten kotieläimistä lehmät, siat ja kanat. Petoeläimet ovat ainakin osittain lihansyöjiä, eikä niiden lihaa yleensä terveydellisistä syistä syödä. Eläinlääkärin pitää tarkastaa villisian ja karhun liha ennen ravinnoksi käyttämistä.
Riistaeläimet ja kotieläimet muistuttavat toisiaan
Kaikki maatalouden tuotantoeläimet on jalostettu alunperin villieläimistä. Niinpä riistaeläinten rakenne ei poikkea ratkaisevasti kotieläinten rakenteesta.
- Hirvieläimet ovat märehtijöitä kuten lehmätkin. Vaikka niiden ulkomuoto onkin varsin erilainen, on niiden sisärakenne hyvin samanlainen.
- Villisika on puolestaan kesysian kantamuoto ja on paksua karvapeitettä lukuunottamatta hyvin samannäköinen.
- Suuri osa riistalinnuista on kanalintuja. Niiden rakenne on samanlainen kuin kanoilla. Niillä ei ole esimerkiksi mahalaukkua, vaan lihasmaha eli kivispiira.
Ulkoisesti riistaeläimet ovat sopeutuneet nimenomaan vallitseviin luonnonolosuhteisiin. Vuosituhansien kuluessa niiden rakenne on muovautunut tarkoituksenmukaiseksi. Riistanisäkkäillä on esimerkiksi yleensä pitemmät jalat kuin niiden kesyillä sukulaisilla. Näin ne pääsevät paremmin pakoon saalistajiaan.
Tärkeimmät lajit
Riistaeläimiin kuuluu Suomessa nykyään 26 lintulajia ja 34 nisäkäslajia. Eräät riistalajit, kuten esimerkiksi saukko ja ahma ovat kuitenkin nykyisin kokonaan rauhoitettuja.
Tärkeimmät riistanisäkkäät ovat hirvi, valkohäntäkauris (valkohäntäpeura), metsäkauris, kuusipeura, metsäjänis, rusakko ja villisika.
Riistalintuja ovat sepelkyyhky, fasaani, pyy, peltopyy, metso, teeri, riekko, sinisorsa, tavi, telkkä, haahka merihanhi ja metsähanhi.
Lue lajeista lisää Metsästäjäin Keskusliiton sivuilta!
hirvi | 
sepelkyyhky
|
|---|
Kuvat: Metsästäjän opas