Pettujauhoja leivontaan ja puuroihin 

Petuksi sanotaan jauhoa, jota saadaan männyn kuorikerroksesta, nilasta.
Nila on osa kasvin johtojännettä, jossa
kasvin yhteyttämistuotteet kulkevat.

Pettujauhoja on käytetty leivonnassa
sotien aikana, kun tavallisista jauhoista on ollut pulaa. Pettujauhoista on perinteisesti tehty leipää, mutta sitä voidaan käyttää
myös muussa leivonnassa jauhojen lisänä sekä puuroihin.

Pettua on käytetty Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä Pohjois-Venäjällä.
Lisäksi se on tuttua myös viikingeille ja
Pohjois-Amerikan intiaaneille.

Pettujauho sisältää runsaasti kuituja. Petussa on myös kivennäisaineita sekä muita elimistön vastustuskykyä parantavia aineita.

Pettu saadaan männyn kuoresta irrotetuista levyistä

Petun korjuuaika on aikaisin keväällä. Tällöin nila irtoaa puusta helpoimmin, ja sen vitamiinipitoisuus on korkea.

Petun korjuu tapahtuu siten, että männyn kuori viilletään nelikulmaisiksi levyiksi, jotka irrotetaan puisella nylkimellä. Nelikulmaisia levyjä sanotaan pettuliinoiksi. Mäntyjä ei kaadeta pelkästään pettuliinojen irrottamista varten, vaan puuaines hyödynnetään normaaliin tapaan

Pettuliinojen annetaan kuivua. Lämpiminä ja kuivina päivinä pettuliinat voivat kuivua myös ulkona. Tämän jälkeen ne paahdetaan, murskataan ja jauhetaan jauhoiksi.

Aineisto ja kuvat: Pettuprojekti/Tauno Lauri