Empetrum nigrum

Kuva :Johanna Kurki

Variksenmarja on matala, ainavihanta varpu. Sen marjat ovat tummansinisiä, lähes mustia. Lehdet ovat pieniä ja neulasmaisia.Suomessa kasvaa kaksi variksenmarjan alalajia, etelänvariksenmarja ja pohjanvariksenmarja. Pohjois-Suomessa variksenmarja on yleisempi kuin Etelä-Suomessa ja siellä variksenmarjan marjoista tulee suurempia ja mehukkaampia.

Variksenmarjan levinneisyys Suomessa

Etelänvariksenmarja kasvaa Etelä-Suomessa ja pohjanvariksenmarja Pohjois-Suomessa. Etelä- Suomessa yleinen kasvi kalliomäillä, tuulisilla rannoilla ja rämeillä. Pohjois-Suomessa hyvin yleinen metsä- ja suokasvi, joka viihtyy myös korkealla tunturissa karuilla kankailla.

Tärkeimmät tiedot variksenmarjasta

Tieteellinen nimi

Empetrum nigrum (Empetrum johtuu sanasta petra = kallio; nigrum = musta)

Tuntomerkit

Marjat tummansinisiä tai mustia. Lehdet ovat 3-7 mm pitkiä ja niiden alapinnalla on vaalea juova. Vaaleanpunaiset kukat ovat pieniä. Etelänvariksenmarjan marjat pieniä ja niitä on vähän. Pohjanvariksenmarjan marjat kookkaita ja niitä on paljon.

Kasvupaikka

Etelänvariksenmarja koko Suomessa: harjualueiden kankaat ja suot.

Pohjanvariksenmarja Pohjanmaalla, Kainuussa ja Peräpohjolassa: kuivat ja tuoreet kankaat, suot ja tunturikankaat.

Lisääntyminen

Etelänvariksenmarja on kaksikotinen.

Pohjanvariksenmarja on yksikotinen.

Kukinta-aika

Varhain keväällä, Etelä-Suomessa jo huhtikuussa.

Marjojen kypsymisaika

Heinäkuusta lumen tuloon saakka.

Marjasadon suuruus vuodessa (kg)

Vuosisato 20-40 miljoonaa kiloa.

Hyötykäyttö

Parhaimmillaan mehumarjana yhdessä mustikan ja puolukan kanssa.

Lue täältä lisää variksenmarjan käytöstä rohtona.