Rubus idaeus

Kuva: Johanna Kurki

Vadelma on varsistaan piikikäs punamarjainen pensas. Vadelma hyötyy ihmisen toimista, koska se viihtyy hakkuuaukeilla ja muilla aurinkoisilla paikoilla. Vadelmaa voi siis nähdä taajamissakin teiden varsilla. Sen alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat lehdot ja ravinteikkaat korvet.

Vadelman levinneisyysalue

Vadelma kasvaa yleisenä suuressa osassa Keski- ja Etelä- Suomea . Se harvinaistuu vasta Lapissa. Pohjois- Lapista se puuttuu melkein kokonaan.

Tärkeimmät tiedot vadelmasta

Latinankielinen nimi Rubus idaeus (Rubus, tulee sanasta ruber = punainen; idaeus = Ida-vuorella kasvava)

Tuntomerkit Marja punainen. Myös valkoisia vadelmia on olemassa, mutta ne ovat harvinaisempia. Vadelmassa on useita pieniä luumarjoja eli se on kerrannaisluumarja. Kukkien väri on vaalea. Ensimmäisenä kesänä vadelma kasvattaa ruohomaisen varren. Marjoja vadelma tuottaa vasta toisena kesänä.

Kasvupaikka Kasvavat avoimilla paikoilla sekä lehdoissa ja kangasmetsissä. Tarvitsee auringon valoa.

Lisääntyminen Mehiläiset ja kimalaiset pölyttävät vadelman.

Kukinta-aika Kesäkuun alussa.

Marjojen kypsymisaika Heinäkuun loppu - elokuu.

Marjasadon suuruus kg/ha (kiloa hehtaarilta) ja keskisato vuodessa (kg)

100 kg/ha, vuosisato 20-30 miljoonaa kiloa.

Hyötykäyttö Parhaimmillaan erilaisissa jälkiruuissa ja juomissa. Siitä voidaan tehdä hilloa ja pakastaa.

Lue täältä lisää vadelman käytöstä.