Vaccinium vitis-idaea

Kuva: Johanna Kurki

Puolukka on Suomen suosituin metsämarja. Marjat ovat punaiset ja niissä on runsaasti hedelmähappoa ja maistuvat siksi melko happamilta. Puolukka on ainavihreä varpu. Lehdet ovat paksut ja pitkulaiset. Puolukka kestää hyvin kuivuutta.

Puolukan levinneisyys Suomessa

Puolukka kasvaa koko Suomessa kuivissa kangasmetsissä, suometsissä, kallioilla ja tuntureilla. Etelä- ja Keski- Suomessa puolukka on metsien aluskasvillisuuden yleisin ja runsain varpu.

Tärkeimmät tiedot puolukasta

Latinankielinen nimi Vaccinium vitis-idaea (Vaccinium, Pliniuksen käyttämä nimitys puolukasta; vitis-idaea = viiniköynnös Ida-vuorelta)

Tuntomerkit Pieni, punainen ja mehevä marja. Ei sisällä siemeniä. Vaalean punertavat kukat ryppäänä verson kärjessä. Varvun pituus noin 30 cm. Lehdet tummanvihreitä, vahakuorisia ja tylpähköjä. Lehdet säilyvät talven yli.

Kasvupaikka Sietää sekä kylmää että kuumaa, mutta vaatii valoa. Paras sato saadaan harvan männikön alta ja jäkäläkankailta.

Lisääntyminen Ristipölytys tai itsepölytys. Hyönteispölytteinen.

Kukinta-aika Kesäkuun alussa.

Marjojen kypsymisaika Elokuun loppu - syyskuun loppu

Marjasadon suuruus kg/ha (kiloa hehtaarilta) ja keskisato vuodessa (kg)

8-30 kg/ha (enintään 330 kg/ha). Keskisato 200 miljoonaa kiloa/vuosi.

Hyötykäyttö Marjoissa on runsaasti luonnon omaa säilöntäainetta eli bentsoehappoa, jonka takia niitä voi säilöä pelkästään survomalla. Puolukka sopii ruokien lisukkeeksi, puuroihin, kiisseleihin, leivontaan ja juomiin.

Lue täältä lisää puolukan käytöstä.