Mesimarjan lehdet ovat kolmisormisia. Kukat ovat punaisia tai violetinpunaisia ja niitä on tavallisesti yksi tai kaksi. Hedelmät mehukkaita ja väriltään erittäin tummanpunaisia, jopa vihertäviä tai rusehtavia.

Mesimarjan levinneisyys Suomessa

Mesimarja on koko Suomessa alkuperäinen kasvi. Yleisin se on kuitenkin keskisessä Suomessa. Mesimarja vaatii ravinteikkaan ja melko kostean kasvupaikan.

Tärkeimmät tiedot mesimarjasta

Latinankielinen nimi Rubus arcticus (Rubus tulee sanasta ruber = punainen; arcticus = arktisessa vyöhykkeessä kasvava)

Tuntomerkit Viininpunainen mesimarja muodostuu yksittäisistä luumarjoista. Lehdet ovat kolmiosaisia. Kukat ovat tuoksuvia ja violetinpunaisia.

Kasvupaikka Ravinteikkaat ja kosteat korpisuot, rantaniityt, peltojen pientareet ja lehtomaiset kangasmetsät.

Lisääntyminen Kaksikotinen. Mesimarja lisääntyy kasvullisesti rönsyjen välityksellä. Tällä tavalla suvuttomasti lisääntyneet kasvit voivat tosin jäädä marjattomiksi, sillä osa mesimarjoista ei kykene itsepölytykseen. Kukinta ja pölytys vaativat sopivaa lämpötilaa ja kosteutta.

Kukinta-aika Alkukesällä.

Marjojen kypsymisaika Heinä-elokuussa.

Marjasadon suuruus vuodessa (kg)

20 000 - 40 000 kiloa.

Hyötykäyttö Mesimarjat poimitaan kantoineen. Se on erittäin helposti pilaantuva marja, joka ei kestä varastointia tuoreena. Mesimarjaa pidetään metsämarjoista hienoimman makuisena. Sitä käytetään yhdessä muiden marjojen kanssa mehuihin ja hilloihin. Suosittu marja viinien- ja liköörien tekoon.

Lue täältä lisää mesimarjan käytöstä.