Juolukka on talveksi lehtensä karistava varpu. Marja on pallomainen ja väriltään harmaansininen. Juolukan saattaa nopeasti sekoittaa mustikkaan, josta sen kuitenkin tarkemmin katsottuna erottaa selvästi. Juolukka kasvaa mustikkaa korkeammaksi. Juolukan marjat ovat isommat ja niiden mehu väritöntä kun taas mustikan mehu on sinistä.

Juolukan levinneisyys Suomessa

Juolukka kasvaa koko Suomessa. Se viihtyy yleensä soilla. Pohjois- Suomessa juolukkaa esiintyy myös kangasmetsissä ja tuntureiden varpukankailla.

Tärkeimmät tiedot juolukasta

Latinankielinen nimi Vaccinium uliginosum (Vaccinium, Pliniuksen käyttämä nimitys puolukasta; uliginosum = kosteikko- )

Tuntomerkit Marjat harmaansinisiä ja soikeita. Pienimmät juolukkakasvustot ovat 10 cm korkeita varpuja, suurimmat ovat pienen pensaan kokoisia. Juolukan lehdet ovat tylppäkärkisiä ja harmahtavia. Juolukalla on ruukkumaiset vaalean punertavat tai kellertävät kukat.

Kasvupaikka Suot, soistuvat metsät ja kangasmetsät.

Lisääntyminen Kimalaiset pölyttävät. Ristipölytteinen eli vaatii siitepölyä toisista juolukkakasveista.

Kukinta-aika Alkukesä.

Marjojen kypsymisaika Heinä-elokuu.

Marjasadon suuruus vuodessa (kg) 20-40 miljoonaa kiloa/vuosi.

Hyötykäyttö Voi käyttää hilloihin, soseisiin ja mehuihin. Sopivat hyvin pakastettavaksi.