Pieneliöstö hajottaa kasvinjätteitä

Maassa on paljon elämää. Yksi gramma maata voi sisältää 100 - 1000 miljoonaa pieneliötä. Maan pieneliöitä ovat erilaiset virukset, bakteerit, sädesienet, levät ja eläimet. Valtaosa kaikista eliöistä on bakteereja ja sieniä.

Pieneliöstö hajottaa maahan jääneet kasvinjätteet ja samalla vapauttaa eloperäiseen ainekseen sitoutuneet ravinteet käyttökelpoiseen muotoon. Eloperäisen aineksen hajotuksen lisääntyessä pellon sisältämien ravinteiden, kuten typen (N) ja rikin (S), vapautuminen kasvien käyttöön nopeutuu.

Maassa elää monenlaisia pieneliöitä 

Pieneliöstö tarvitsee lämpöä ja kosteutta

Jotta peltomaan mikrobit voisivat hyvin, maassa täytyy olla riittävästi eloperäistä ainesta mikrobien energianlähteeksi ja ravinteita solujen rakennusaineiksi.

Vilkas hajotustoiminta edellyttää lisäksi, että maa on riittävän lämmin, kostea ja ilmava. Hyödylliset mikrobit tarvitsevat happea eivätkä viihdy tiiviissä, märässä maassa. Sen sijaan hapettomassa maassa tapahtuu kasvinviljelyn kannalta haitallista mikrobitoimintaa. Happaman maan kalkitus kiihdyttää hyödyllisten pieneliöiden toimintaa.

Maaperän eläimistö

Maassa on lisäksi suurempia eläimiä, joita ovat alkueläimet, lierot eli kastemadot ja hyönteiset. Suurempia eläimiä on lukumääräisesti paljon vähemmän kuin pieneliöitä. Lieroja ja kastematoja on peltomaassa enimmillään 100 neliömetrillä.

Maan eläimet hienontavat ja sekoittavat eloperäistä jätettä nopeuttaen ja tehostaen näin bakteerien, sädesienten ja sienten hajotustoimintaa. Eläimet syövät kuolleita kasvinosia ja muuttavat ne sellaiseen
muotoon, että sienet ja bakteerit voivat hajottaa niitä helpommin. Lisäksi
suuremmat eläimet kuohkeuttavat maata.

Viereisen kuvan yläreunassa on tiivistä
maata ja alareunassa maan eliöiden kuohkeuttamaa maata.

Mihin maan eliöitä tarvitaan?

Maan eliöt ovat monella tavoin hyödyllisiä. Siksi niiden hyvinvoinnista on huolehdittava.