Kuha (Stizostedion lucioperca)

Kuva: Kalatalouden Keskusliiton kuva-arkisto

Tuntomerkit

Kuha on petokala. Sillä on iso suu, jossa on teräviä ja vahvoja hampaita. Kuhan latinankielinen nimi, lucioperca eli haukiahven, kuvaa hyvin sen ulkomuotoa. Kylkien väri on vihertävän harmaa. Selkä on musta ja vatsa valkoinen. Selkäpuolelta kuha on poikkijuovainen. Hampaat ovat hyvin kehittyneet. Sillä on kaksi selkäevää, joista etummaisessa on tummia poikkijuovia ja muissa evissä tummia täpliä. Kuhan ruumis on solakka.

Kuhan levinneisyysalue

Suomessa kuha on levinnyt maamme etelä- ja keskiosiin.

Kuha suosii lämpimiä vesiä

Kuha on ympäristönsä suhteen vaativa kala. Se viihtyy hyvin suurissa sameavetisissä lämpimissä järvissä, joissa on riittävästi happea. Kuhaa on istutettu moniin järviin. Suomen ja samalla maailman pohjoisimmat kuhajärvet ovat Kemijärvi ja Tengeliönjoen järvet. Kuha liikkuu yleensä yksin tai pienissä parvissa.

Arvostettu ruokakala

Kuha on ruokakalana erinomainen. Sen liha on valkoista ja vähäruotoista.

Muuta tietoa kuhasta:

Luokka Luukalat

Lahko Ahvenkalat

Koko Paino 0,5-2 kg (enintään 12-16 kg).

Pituus 30-50 cm (enintään 75-80 cm).

Ikä Enintään 20-24 vuotta.

Ravinto Poikasvaiheessa eläinplankton, myöhemmin kalat, selkärangattomat eläimet ja pohjaeläimet.

Elinympäristö Suosii sameita ja syviä vesiä. Kuha sietää suhteellisen hyvin rehevöityneitä vesiä. Elää pääosan vuotta vapaassa vedessä syvänteiden päällä.

Lisääntymisaika Etelä-Suomessa kesäkuussa ja Keski-Suomessa heinäkuun alussa, kun vedet ovat lämmenneet 13-14 asteeseen.

Pyyntitavat Verkko, vetouistin, pitkäsiima, rysä ja pilkki. Verkkosaaliin osuus yli 80 %.