KALALAJILORU

Kellä on evissä punaa ja raitapaita
sekä selkäevässä piikkinen laita?
Se on ahven, Suomen yleisin kala,
maultaan todellinen herkkupala!

Kaislikossa vaanii nälkäinen hauki,
valtavat leuat on sillä ammollaan auki.
Kalevalassa hauen leukaluu suuri
oli Väinämöisen kanteleen malli juuri.

Yksi kala on kuin haukiahven,
ulkonäkö kuin lajin kahden.
Solakalla kuhalla on suuri suu ja raidat
ja selässä isot evät pystyssä kuin aidat.

Ankeriaan muoto on käärmemäisen pitkä.
Pitkät on myös sen uintimatkat, jos mitkä.
Se syntyi kaukaisilla vesillä vieraan maan,
mut ui Suomeen asti aikuiseks kasvamaan.

Vanha lahna on pullea takaa ja edestä.
Kovasti nauttii se lämpimästä vedestä.
Lapin kylmyys olisi sille kova vastus,
kauhistus paha vilustus ja aivastus.

Kampelan ulkonäkö on varsin hassu,
on sillä litteä kylki ja vino nassu!
Kierot silmät kulkua ohjaa,
kun simpukoita etsii pitkin pohjaa.

Pikkuinen silakka ei halua uida yksin
niitä meneekin koko parvi vierityksin.
Silakalla on suhteellisen iso pää,
mut rasvaevää ei tällä hopeaselällä nää

Nuorena siika näyttää vähän silakalta,
mutta kun katsoo tarkasti yltä ja alta,
huomaa siian selässä rasvaevän
ja pienen alaleuan syystä ison nenän.

Lokoisat on oltavat isolla kirjolohella,
on oma koti ja ruokinta siinä ohella.
Punakylkeä kasvatetaankin altaassa
samaan tapaan kuin lampaita haassa.

(- Johanna Häkkinen)