Mistä tunnistaa kypsän hedelmän?

• väri on lajille tyypillinen
• siemenet ovat tummia
• kivellisen hedelmän kivi irtoaa helposti
• hedelmäliha on sopivan pehmeä
• maku on maukas, lajikkeelle ominainen

Hedelmien myyntisesongit

• kesällä myydään kotimaisia marjoja, Keski-Euroopan kesähedelmiä, kirsikoita, luumuja ja persikoita sekä Etelä-Afrikasta tuotettuja appelsiineja
• syys-, loka- ja marraskuu ovat omenien ja eurooppalaisten viinirypäleiden aikaa
• marraskuussa tulevat mandariinit ja satsumat
• joulu- ja tammikuussa on omenia ja päärynöitä Euroopan maista.
• tammi-, helmi- ja maaliskuussa on tarjolla israelilaisia ja marokkolaisia appelsiineja
• kevätkuukausina, huhti-toukokuussa saadaan argentiinalaisia, australialaisia ja uusseelantilaisia omenoita, päärynöitä ja sitrushedelmiä sekä ulkomaisia mansikoita.

Kotimaiset marjat

Metsissämme kypsyy vuosittain runsas marjasato, joka on jokamiehen oikeuksien turvin kaikkien poimittavissa. Marjoja viljellään kotipuutarhoissa oman perheen käyttöön ja sopimusviljelmillä elintarviketeollisuuden ja kaupan tarpeisiin. Valoisat kesäpäivät kypsyttävät marjamme aromikkaiksi, mutta lyhyt kasvukausi ja sääolosuhteet saattavat vaikuttaa sadon määrään.

Yleisimmät luonnonmarjat ovat puolukka, mustikka, suomuurain eli lakka, karpalo, juolukka, metsävadelma, ahomansikka, mesimarja, pihlajanmarja, tyrni. Puolukka on tärkein talous- ja kauppamarjamme ja mustikkaa ja lakkaa poimitaan paljon myyntiin.

Puutarhamarjoja  ovat musta- puna- ja valkoherukat eli viinimarjat, mansikka, vadelma, karviainen, karhunvadelma, ruusunmarja, mesimarja, marja-aronia ja tyrni. Mansikkaa ja herukoita viljellään runsaasti myyntiin.

Kotimaiset hedelmät    

Yleisin Suomen ilmastossa menestyvä hedelmä on omena. Se on myös ainoa kaupallisesti merkittävä hedelmämme. Omenan viljely ja tuotanto keskittyvät ilmastollisista syistä Etelä- ja Lounais-Suomeen. Kotipuutarhoissa voidaan kestäviä omenalajikkeita viljellä suotuisilla paikoilla pohjoisempanakin. Etelä-Suomessa viljellään myös päärynöitä, luumuja ja kirsikoita, mutta niiden viljelyn kaupallinen merkitys on vähäinen.

Luonnonvaraisia ja viljeltyjä marjoja sekä omenoita on satoaikaan myytävänä elintarvikeliikkeissä ja toreilla. Niitä voi ostaa myös itsepoiminta- ja suoramyyntitiloilta suoraan viljelijöiltä. Luomu-viljeltyjä marjoja ja omenia on myös saatavana.

Marjoja on kaupoissa saatavana ympäri vuoden erilaisina pakasteina, mehuina ja hilloina.

Tuontihedelmät

Maahamme tuodaan ns. etelän hedelmiä kaikkina vuodenaikoina aina siitä maasta, missä sato kulloinkin kypsyy. Hyvien kuljetusmahdollisuuksien vuoksi voidaan eksoottisia tropiikin hedelmiä tuoda pitkien matkojen takaa. Kauppojen hedelmävalikoima on ympäri vuoden monipuolinen.

Myytävänä on omenia, päärynöitä, viinirypäleitä ja sitrushedelmiä kuten esim. sitruunoita, appelsiineja, greippejä, mandariineja sekä banaaneja, persikoita, ananaksia, luumuja, kirsikoita ja aprikooseja. Hyvinvarustetuissa kaupoissa on tarjolla myös eksoottisia hedelmiä, esimerkiksi mangoa, kiivejä, papaijoita ja passionhedelmiä.

Ulkomaisia tuontihedelmiä tuodaan myös kuivattuina ja säilykkeinä. Elintarviketeollisuus valmistaa ulkomaisista hedelmistä tai niiden tiivistemehuista erilaisia täys- ja tuoremehuja ja mehujuomia esim. appelsiinituoremehua sekä hilloja.

Kuivattuja hedelmätuotteita ovat luumut, rusinat, sekahedelmät, omenat, päärynät, aprikoosit yms. ja erilaiset pähkinät ja mantelit.

Hedelmäsäilykkeet ovat puolikkaina, paloina, viipaleina tai murskana sokeriliemeen tai hedelmien omaan mehuun säilöttyjä tuotteita.

Tutuimpia ovat ananas, persikka, aprikoosi ja päärynä. Eksoottisia hedelmiä saa myös säilykkeinä. Hedelmät voivat olla sokeriliemessä kyllästettyjä eli kandeerattuja, kuten appelsiininkuori, punaiset ja vihreät kirsikat ja sukaatti.

Hedelmien ja marjojen käyttö ruuanvalmistuksessa

Hedelmiä ja marjoja voidaan käyttää monipuolisesti ruuanvalmistuksessa ja leivonnassa. Säilönnän avulla niistä saadaan nauttia ympäri vuoden. Hedelmiä käyttämällä pääruokiin ja salaatteihin saadaan mehevyyttä, uusia makuja, kevennystä ja vitamiineja.

Jälkiruokiin ja välipaloihin hedelmät ja marjat tuovat vaihtelua, värikkyyttä ja raikkaita makuelämyksiä. Arkisilla aterioilla voidaan tarjota marjoista tai hedelmistä valmistettuja kiisseleitä, keittoja ja puuroja.

Juhlavamman aterian jälkiruoaksi sopivat hedelmäsalaatit, hyytelöt ja jäädykkeet. Välipaloiksi valmistetaan marja- tai hedelmärahkaa ja pirtelöitä tai nautitaan marjoja ja hedelmiä sellaisenaan tai pakastettuina.

Marjoja ja hedelmiä voi säilöä eri tavoin. Pakastaminen on helppoa ja pakastetuissa tuotteissa säilyvät vitamiinit ja muut ominaisuudet hyvin. Marjoista ja hedelmistä tai niiden sekoituksista voidaan valmistaa erinomaisia mehuja, hilloja, soseita, hyytelöitä ja kotiviiniä.

Hedelmien ja marjojen esikäsittely

Kotimaisia marjoja ja hedelmiä ei ole käsitelty voimakkailla säilyvyyttä parantavilla aineilla. Kotimaisille omenoille riittää huuhtelu runsaalla vedellä. Ulkomaiset hedelmät on sen sijaan pestävä hyvin ja mieluummin kuorittava. Kotimaiset marjat on syytä huuhdella ainoastaan, mikäli ne ovat jostain syystä pölyisiä tai hiekkaisia.

Kun hedelmiä kuoritaan ja paloitellaan ruuanvalmistusta varten, niin esim. omenat ja banaanit tummuvat hyvin nopeasti. Tummumisreaktio on kiusallinen, mutta sitä voidaan ehkäistä kuorimalla tummuvat hedelmät vasta juuri ennen käyttöä tai puristamalla niiden päälle sitruuna- tai appelsiinimehua.