Sekaleivät

• Sekaleipiä valmistetaan käyttämällä erilaisia jauhosekoituksia, kuten vehnä-, ruis- ja kaurajauhoja. Nesteenä käytetään vettä, maitoa tai piimää. Kohotusaineena käytetään hiivaa.
• Eri puolilla Suomea sekaleivästä käytetään erilaisia nimiä kuten sekahiivaleipä, rievä, kakko ja kakkara.
• Sekaleipien erikoisuuksia ovat mausteleivät. Ne valmistetaan joko hapattamalla tai hiivalla nostattamalla. Mausteina käytetään sokeria, siirappia sekä pomeranssin- tai appelsiininkuorta. Myös verileipä, hapanimelä- ja perunalimppu ovat mausteleipiä.

Ruisleivät

• Ruisleivät jaetaan hapatettuihin ja hapattamattomiin leipiin. Hapatettuja leipiä ovat esimerkiksi ruislimput ja -reikäleivät.
• Itä-Suomessa on perinteisesti leivottu limppuja ja Länsi-Suomessa reikäleipiä. Hapattamattomat leivät kohotetaan käyttämällä hiivaa, hapatettujen leipien kohottamiseen käytetään hapatetta.
• Ruissekaleivät sisältävät jonkin verran erilaisia vehnäjauhoja.

Vehnäleivät

• Graham-eli täysjyväleipä, jossa on mukana myös vehnän kuoriosia. Ydinvehnäjauhoista tehdään ranskanleipää ja vaaleaa vehnäpatonkia.
• Rakenteen ja maun parantamiseksi vehnäleipätaikinaan lisätään usein pieniä määriä rasvaa, sokeria tai siirappia.
• Vehnäleivät kohotetaan hiivalla ja taikinasta muotoillaan eri kokoisia ja -muotoisia leipiä.

Näkkileivät

• Leivotaan yleensä täysjyvärukiista veteen. Näkkileivät saavat rapeutensa siitä, että ne kuivataan.
• Hapankorput Valmistetaan hapatetusta ruistaikinasta. Leivän pinta- ja pohjakuori revitään eroon toisistaan. Kuoret kuivataan ja ruskistetaan miedossa uuninlämmössä.

Hapanimeläleipä Mallaslimppu, setsuuri, perunalimppu

• Makeus tulee siirapista ja ne maustetaan esimerkiksi aniksella, kuminalla ja fenkolilla.

Rieska

• Rieskatyypeissä on paljon eroja. Rieskat jaetaan kohottamattomiin ja kohotettuihin. Kohotetut rieskat ovat pehmeitä ja kohottamattomat kovia.
• Yleisimmin rieskoihin käytetään ohrajauhoja ja niiden lisäksi vehnä-, ruis- ja kaurajauhoja. Ohrarieska on vanhin leipälajimme.

Piirakat

• Karjalanpiirakat ovat nimensä mukaisesti kotoisin Karjalasta. Karjalanpiirakan kuori valmistetaan ruis- ja vehnäjauhoista sekä vedestä. Piirakka täytetään useimmiten riisillä ja joskus perunalla. Kuori rypytetään täytteen ympärille, jolloin piirakka saa oman tyypillisen mallinsa.
• Muita piirakoita ovat sultsinat, vatruskat, sulhaspiirakat.

Pitaleipä

• Pitaleipä on alkuperältään arabialainen. Taikina muotoillaan pieniksi leipäsiksi, jotka paistamisen jälkeen halkaistaan ja täytetään esimerkiksi lihalla ja kasviksilla.

Ohutleipä (tunnbröd)

• Tyypillinen ruotsalainen leipälaatu. Pehmeä ohutleipä muistuttaa rieskaa. Ohutleipä leivotaan tavallisimmin vehnä- ja ruissihtijauhoista.

Tortilla

• Litteä, meksikolainen maissileipä

< Palaa viljatuotteisiin