Meijeriin kuljetettu maito punnitaan, jäähdytetään ja sen laatu tutkitaan. Sen jälkeen maitoa käsitellään eri tavoin.

Käsittely ja mitä se tarkoittaa?

Vakiointi

Maatilan maidon rasvapitoisuus on keskimäärin 4,3 %. Jotta maitotuotteiden rasvapitoisuus saadaan halutuksi, raaka-aineeksi käytettävän maidon rasvapitoisuus säädetään meijerissä tietyn suuruiseksi. Tätä sanotaan vakioinniksi. Vakioidun maidon rasvapitoisuutta säädellään lisäämällä siihen kermaa tai rasvatonta maitoa.

Separointi

Rasva erotetaan maidosta separoimalla. Separaattorilla rasva lingotaan erilleen rasvattomasta maidosta. Separoinnissa syntyy kermaa ja rasvatonta maitoa.

Homogenointi

Täys-, kevyt- ja ykkösmaito homogenoidaan. Homogenoinnilla tarkoitetaan maidon ja kerman rasvan pilkkomista hienojakoiseksi, jolloin rasva liukenee maitoon eikä pääse nousemaan pinnalle. Kuohukermaa, viiliä ja smetanaa ei homogenoida lainkaan. Myöskään luomumaitoa ei homogenoida. Voin ja juuston valmistuksessa käytetään homogenoimatonta maitoa.

Pastörointi

Pastörointi on kuumennuskäsittely, jolla maito ja kerma saadaan säilyvämmäksi ja hygieenisemmäksi. Pastöroinnissa maito kuumennetaan 72-78°C:ssa 15-20 sekunnin ajan, jolloin mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat. Piimän valmistuksessa maito kuumennetaan 90-95 asteeseen 3-5 minuutiksi. Näin estetään virhekäyminen hapatuksessa. Kuohukerma ja kahvikerma pastöroidaan 80 asteessa 30 sekuntia.

Jälkipastörointi

Jälkipastörointi tarkoittaa piimävalmisteiden lämpökäsittelyä hapattamisen jälkeen. Suomessa jälkipastörointia käytetään vain joissakin erikoistuotteissa. Jälkipastörointi parantaa säilyvyyttä, mutta tuhoaa hapatuksessa syntyneet ja vatsalle edulliset maitohappobakteerit. Jälkipastöroiduissa tuotteissa käytetään sakeuttamisaineita.

Iskukuumennus

Myös iskukuumennus on kuumennuskäsittely. Iskukuumennuksessa maito tai kerma kuumennetaan kolmeksi sekunniksi 145°C:een, jolloin kaikki pieneliöt tuhoutuvat. Iskukuumennusta käytetään mm. joidenkin maitojen, äidinmaidonkorvikkeen sekä vispi- ja kevytkerman valmistuksessa.

Laktoosin eli maitosokerin pilkkominen

Laktoosi-intolerantikkoja varten laktoosi hajotetaan glukoosiksi ja galaktoosiksi laktaasientsyymin avulla. Vähälaktoosisissa tuotteissa on laktoosia jäljellä alle 1 %.

Vitaminointi

Kun maidosta poistetaan rasvaa, poistuu siitä myös D-vitamiinia. Tämän vuoksi vähärasvaiseen ja rasvattomaan maitoon lisätään D-vitamiinia. Lisäyksen jälkeen vähärasvainen ja rasvaton maito sisältävät yhtä paljon D-vitamiinia kuin täysmaito.

< Paluu Maitotuotteisiin