Valmisruuan tekemisessä on monta vaihetta. Yllä on kaavio maksalaatikon valmistuksesta. Tuotekehityksellä tarkoitetaan uusien ruokien suunnittelua sekä valmistus- ja pakkausmenetelmien kehittämistä. Raaka-aineiden laatua valvotaan monessa valmistusvaiheessa. Valmisruuan tekeminen alkaa ruokamassan sekoituksella, esimerkiksi maksalaatikkoon käytetään maksaa, riisiä, lihaa, vettä, maitoa ja mausteita. Ruokamassa paistetaan omissa alumiinisissa pakkausvuoissaan suurissa uuneissa. Paistamisen jälkeen maksalaatikot jäähdytetään ja pakataan kauppoihin kuljetusta varten. Valmisruokia suurkeittiöille ja ravintoloille Valmisruokateollisuus tekee valmisruokia myös suurkeittiöille ja ravintoloille. Suurkeittiöille ja ravintoloille toimitetaan samoja, mutta myös erilaisia valmisruokia kuin vähittäiskauppaan. Suurkeittiöitä ja ravintoloita varten tehdään myös osittain valmiita tuotteita, kuten käyttövalmiiksi haudutettua lihaa. Ne ovat kuumennusta ja viimeistelyä vaille valmiita. Ensin oli einesteollisuus Tuoreena myytävä valmisruoka tuli markkinoille Suomessa 1950-luvulla. Suomi on edelläkävijä valmisruokateollisuudessa. Valmisruoka markkinoitiin aikaisemmin eineksenä, nykyisin eineksiä nimitetään valmisruuiksi. Ensimmäisenä markkinoille tulivat maksalaatikko, lihapyörykät ja kaalikääryleet. Einesteollisuus oli hyvin pitkälle käsityövaltaista teollisuutta ja sitä pidettiin paremminkin eineskeittiönä. Vasta 80-luku teki siitä valmisruokateollisuutta. Tehokkaat valmistuskoneet mahdollistivat tuotannon kasvun ja laajan valikoiman. Valmisruokien kysyntä Useimmat teollisuuden nykyisin valmistamat ruuat ovat olleet ensin suosittuja kotiruokia, jotka on valmistettu itse. Kun naiset alkoivat käydä yhä useammin työssä kodin ulkopuolella, valmisruokien kysyntä kasvoi. Myös koulu- ja muun joukkoruokailun yleistyminen ovat lisänneet valmisruokien kulutusta. Tuotekehityksessä suunnitellaan koko ajan uusia ruokia. Myös yleiset ruokasuuntaukset näkyvät siellä, nykyisin esimerkiksi kevyttä valmisruokaa kysytään paljon. Säilykkeet ovat helppoa retki- ja mökkiruokaa Säilykkeet ovat nimensä mukaisesti säilyvää ruokaa. Ne säilyvät myös huoneenlämpötilassa useita vuosia. Naudanlihasta tai naudan- ja sianlihan seoksesta tehdyt säilykkeet ovat erityisesti kesällä ja retkillä paljon käytettyä perusruokaa. Ruokasäilykkeistä hernekeitto ja lihapullat kastikkeessa ovat säilykeruuista suosituimpia. Sysäyksen säilykkeiden kehittämiselle antoivat Napoleonin sotaretket Venäjälle ja Afrikkaan. Napoleon halusi joukoilleen kunnon ravintoa ja niin ranskalainen Appert kehitti v. 1810 ensimmäiset ruokasäilykkeet. Ne oli pakattu tiivistetyllä korkilla suljettuun keramiikka-astiaan. Säilykkeiden valmistus Säilykkeissä käytetään samoja raaka-aineita kuin tuoreena ja pakasteena myytävissä valmisruuissa. Säilykeruokiin ei lisätä säilöntäaineita, koska säilyvyys varmistetaan valmistusmenetelmällä. Liha- ja ruokasäilykkeet pakataan tölkkiin. Tölkki valmistetaan ohuella tinakerroksella päällystetystä teräslevystä tai alumiinista, jonka pinta on suojalakattu. Lakkaus estää tölkin syöpymisen ja tekee tölkistä turvallisen pakkauksen. Ennen tölkitystä säilykeruoka on valmistettu täysin valmiiksi. Ruoka laitetaan tölkkeihin, jonka jälkeen tölkit suljetaan tiiviisti. Sen jälkeen ne kuumennetaan ylipaineessa niin, että tuotteen sisälämpötila nousee n. 120 asteeseen. Näin kuumassa lämpötilassa pieneliöt itiöineen tuhoutuvat. |