Pohjanmaalla piretähän pitoja

Pohjanmaa kuuluu läntiseen ruokakulttuurialueeseen, jonka raja kulkee Suomen poikki kaakosta luoteeseen, Suomenlahden itäosista Pohjanlahden perukoille. Laajalla Pohjanmaalla on kolme ruokatalousaluetta, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, joilla kaikilla on omia painotuksiaan perinneruuissaan alueen luonteesta riippuen.

Pohjanmaan maakunnassa kohtaa meren jylhyyden ja rannikon karuuden, perinteisen suomenruotsalaisen käsityökulttuurin sekä vahvan teknisen osaamisen - unohtamatta Kyrönmaan peltoja ja leviää pohojalaasuutta. Maakunnalle onkin ominaista moninaiset meren ja saariston annit sekä peltojen runsas sato.

Pohjanmaalla olivat pidot aikoinaan arvostettu sukujuhla ja tärkeä kylän yhteinen tilaisuus. Pitoperinne elää Pohjanmaalla yhä vahvana, vaikka ruokalistat ovat nykyaikaistuneet. Ruoka-aineiden monipuolistumisesta huolimatta pohjalaisten pitojen ruokalistoilla säilyvät perinneruuista ainakin sallatti eli rosolli, loorat, leipäjuusto ja paikalliset leivät.

Rusinoita makkaraan ja piimävelliin

Pohjanmaa kokonaisuudessaan on perinteistä makkaranvalmistusaluetta. Syksyisten verimakkaroiden lisäksi pohjalaiset ovat valmistaneet keväisin ryynimakkaroita, joissa perusaineena on ohraryyni ja mausteena muun muassa rusinoita. Rusinoita pohjalaiset ovat käyttäneet mitä moninaisimpiin ruokiin, kuten klimppisoppaan ja piimävelliin.

Ruotsinkielinen rannikko on kuuluisa vihannesviljelmistään. Pohjanmaalla tuotetaan suuri osa Suomen tomaateista ja kurkuista.

Marjavalikoima on rikas. Meren rannoilla ja alavilla rantaniityillä viihtyvät tyrni ja mesimarja eli mesku. Soiden ja rämeiden arvokkaita talousmarjoja ovat lakka eli hilla ja karpalo. Puolukat, mustikat, variksenmarjat ja katajanmarjat ovat niin ikään tärkeitä talousmarjoja.