Suomalaisesta arkiruokakulttuurista löytyy tiettyjä erityispiirteitä koskien mm. aamiaista, lounasta, välipaloja ja päivällistä.

Terveellinen aamiainen

Suomessa käytetään aamiaisella yleisesti elintarvikkeita, joista saa paljon suojaravintoaineita, sopivasti energiaa ja vain niukasti haitallista kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• Puuro (kuitua ja kivennäisaineitaja, sokeri ja suola itse lisättävissä). 
• Marjat (vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua, flavonoideja)
• Rasvaton maito (kalsiumia, vitamiineja, mutta ei kovaa rasvaa)
• Ruisleipä, ruispaahtoleipä (kuitua ja kivennäisaineita)
• Vähärasvaiset juustot (kalsiumia, proteiinia, kohtuullisesti kovaa rasvaa)
• Terveysvaikutteiset jogurtit ja juomat (kalsiumia, maitohappobakteereja)
• Terveysvaikutteiset margariinit (tiettyjä rasvahappoja)

Juuri aamiaistuotteissa näkyvät myös monet suomalaiset terveysvaikutteisia elintarvikkeita koskevat keksinnöt, kuten vähärasvaiset maitotuotteet, maitohappobakteeria sisältävät jogurtit ja juomat, sekä kolesterolia alentava margariini. Suomessa uskaltaa myös syödä aamiaismunan vaikka kuinka pehmeänä, sillä ainutlaatuinen laatujärjestelmä takaa, että salmonellaa ei ole.

> Lue lisää suomalaisesta elintarviketeollisuudesta!

Runsas lounas joukkoruokailussa

Suomalaisen lounasruokakulttuuriin kuuluu joukkoruokailu. Suomi aloitti ensimmäisenä maana maailmassa kaikkia oppilaita koskevan maksuttoman kouluruokailun jo vuonna 1943. Myös merkittävä osa aikuisista syö lounaan työpaikkaruokalassa.

Joukkoruokailun ateriat on suunniteltu ravitsemuksellisesti tasapainoisiksi kokonaisuukksiksi. Näin on helpompi syödä terveellisesti, kuin omia eväitä kokoamalla. Samalla säästyy aikaa. Joukkoruokailu sopii myös pohjoismaiseen tasa-arvoajatteluun, jossa terveellinen ateria halutaan taata kaikille varallisuuten katsomatta, sekä vapauttaa naiset lounaan laitosta.

> Lue 10 syytä syödä kouluruokaa!

Välipalat

Suomalaiset nuoret viettävät iltapäivisin paljon aikaa itsenäisesti ja harvassa perheessä ehditään syödä kovin runsasta päivällistä. Näin ollen välipala on tärkeä osa päivän ravintoa. Nuoret saavat nykyään lähes puolet päivän energiastaa välipaloista, joten valinnoilla on väliä. Hyviä vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi samoista aineksista kuin aamiaisella.

> Lue Ravitsemus-osiosta hyvistä välipaloista!

Päivällinen omalla tyylillä

Päivällinen on eri perheissä erilainen. Monet hakevat valmisruuista helpotusta arkeen. Jotkut syövät yhdessä, toiset omia aikojaan. Myös viikonloppuna ja arki-iltoina syödään usein eri tavalla.

> Lue, mitä hyvää valmisruuat ovat tehneet ruokakulttuurille!
> Lue lisää ainutlaatuisesta elintarvikeketjun laatutyöstä!
> Lue Ravitsemus-osiosta 10 syytä syödä yhdessä!