Kaikkiin teemoihin sopivia vinkkejä
Tältä sivulta saa vinkkejä yleisten ruokaan liittyvien asioiden käsittelyyn. Puuhakirjan avulla voi perehtyä ruuan reitteihin. Käsien pesuun, ruuan säilytykseen, hyviin pöytätapoihin, ruokasanastoon, uusiin makuihin sekä jätteiden lajitteluun voi tutustua esimerkiksi seuraavien leikkien ja tehtävien varjolla. (Lisää leikki- ja toimintavinkkejä löytyy kunkin teeman omilta sivuilta.)
PUUHAKIRJA - tehtäviä ruuan reitiltä
Puuhakirja on ensisijaisesti suunnattu esikouluikäisille. Siinä on erilaisia värityskuvia ja tehtäviä, joiden avulla ruuan reitit tulevat lapsille tutuiksi. Puuhakirja on A4-kokoinen, 40-sivuinen ja tehtäviä voi helposti kopioida.
Tulosta Puuhakirja (pdf, 5 Mt) >
PÖPÖPIIRI
Käsihygienia
Istutaan piirissä ja kierrätetään pientä palloa eli "sämpylää" esim. myötäpäivään. Ennen kuin "sämpylä" otetaan käteen, tulee kädet pestä eli hieroa perusteellisesti toisiaan vasten. Lasten on siis tarkkaan seurattava "sämpylän" kulkua, jotta ehtivät "pestä kädet" ennen kuin "sämpylä" tulee kohdalle. Jos käsiä ei ehdi tai muista pestä, putoaa pelistä pois (saa vatsataudin) ja joutuu menemään makuulle (tai kääntymään selin piirriin). Jos pelistä on pudonnut monta vierekkäistä henkilöä pois, täytyy "sämpylä" käydä viemässä seuraavalle, sitä ei saa heittää eikä kierittää lattiaa pitkin.
Lisää haastetta saadaan, jos yksi toimii leikin johtajana ja huutaa välillä "pöpö". Ohjaaja voi aloittaa ja seuraava leikin johtaja on se, kenellä "sämpylä" on silloin kuin "pöpö" huudetaan. Kyseinen lapsi on leikisti pessyt kädet huonosti ja saa pöpön ja vatsataudin. Hän käy makuulle silmät kiinni (jotta ei näe kenellä sämpylä kulkee) ja jonkin ajan kuluttua huutaa "pöpö", jolloin joku uusi lapsi, jolla "sämpylä" juuri silloin on, "sairastuu" ja saa vuoron huutaa seuraavaksi.
Voittaja on se, joka viimeiseksi välttää pöpön. Hän voi sitten lopuksi "parantaa" ja vapauttaa leikkitoverinsa jollain sovitulla tavalla, kuten paijaamalla selkää, taikasanalla tms.
RUOKAKAAPPI, JÄÄKAAPPI, PAKASTIN -LEIKKI
Muista viedä maito jääkaappiin!
Liikuntaleikki, jossa harjoitellaan myös keskittymistä
Ruoka ei voi pysyä kunnossa, jos sitä säilytetään väärin. Rakenne ja maku voivat muuttua huonoksi tai bakteerit voivat päästä riehumaan ja sairastuttaa ruokailijan. Pöpöt ja pikkueliöt pelkäävät kuitenkin sekä kylmää että kunnon kuumennusta, lämpimässä ne villiintyvät. Aivan pienten lasten ei kannata koskea raakaan lihaan, ettei sitä vahingossa joutuisi suuhun, ja aikuisenkin pitää muistaa pestä hyvin sekä kädet että työvälineet, ennen kuin koskee muihin ruokiin.
Keskusteltuanne eri tuotteiden säilytyspaikoista, voitte leikkiä seuraavaa leikkiä. Keittiön säilytyspaikkoja ovat jääkaappi, ruokakaappi ja pakastin. Jääkaappia esitetään hyrisemällä kylmästä (kalistaan, täristään, hypellään ja hierotaan käsillä omia käsivarsia). Ruokakaappia voi esittää vaikka istumalla rennosti lattialla ja pakastinta seisomalla tikuksi jäätyneenä hiljaa paikallaan. Kun nämä asennot on opeteltu, ohjaaja alkaa luetella ruokien nimiä ja lapset näyttelevät, missä kyseistä ruokaa säilytetään.
Kun sanotaan "maito" (juusto, ruuan tähteet, tänään syötävät lihapullat, porkkana...) kuuluu hyristä kuin jääkaappi, muttei sanota jääkaappisanaa. Pakastintuotteita voisivat olla esim. jäätelö, jääkuutiot, pakastemarjat, vierasvarapullat, ensi viikolla syötävät lihapullat jne. Huoneenlämmössä ruokakaapissa säilytettäviä esim. leipä, säilykepurkki, banaani ym.
Leikistä voi myös tehdä kilpailun siten, että hitain putoaa aina pelistä pois (ruoka meni pilalle). Poispudonnut siirtyy odottelemaan ennalta sovittuun paikkaan, joka on leikisti biojäteastia tai komposti (esim. istuu patjalle). Leikin voittaja voi lopuksi käydä "tyhjentämässä jäteastian" eli vapauttaa leikkitoverinsa esim. auttamalla jokaisen kädestä ylös.
Tutustu eri tuotteiden säilyvyyteen Nuorten Ruuan reitti -tietopaketissa osiossa Keittiö. Kasvisten säilytystaulukko löytyy osoitteessa www.kasvikset.fi (kasvitieto).
KUNINKAALLINEN PÄIVÄLLINEN
Ruokailutavat, toisten huomioiminen, hyvän aterian arvostaminen
Leikkikää, että olette kuninkaallisia tai muita tärkeitä ja hienoja henkilöitä ja käyttäytykää ruokapöydässä sen mukaisesti. Lapset voidaan vaikka pukea rooliasuihin, esim. kaikille kruunut päähän. Lapset tarkastavat, että kädet ja kasvot ovat puhtaat ja asu siisti.
Kattakaa pöytä kauniisti. Mieti voisivatko pienet prinssit ojentaa tuolit seurueen prinsesoille yms. Ohjaaja apunaan joku / jotkut lapsista tarjoilee ruuan kaikille yhtä aikaa: ensin pieni alkupala, sitten pääruoka ja jälkiruoka. Kaikki tietenkin käyttäytyvät hillitysti ja kohteliaasti ja maistelevat rohkeasti erilaisia ruokia. Joku voi vaikka pitää ruokapuheen tai ainakin ehdottaa maljojen kohottamista jollekin asialle.
Muita vastaavia leikkejä voi kehitellä esimerkiksi ravintolateemasta. Keksikää ravintolalle nimi ja tehkää sisustus ja ruokalista yhdessä. Myös tavalliselle ruualle voi keksiä hassuja tai hienolta kuullostavia nimiä. Erityisen mukavaa lapsista on, jos he pääsevät itse osallistumaan ruuan laittoon tai ainakin esillepanoon ja kattamiseen.
Tältä sivustolta löytyy jokaisesta teemasta pikkukokeille soveltuvia reseptejä. Monia reseptejä voi toteuttaa yhdessä jo kolmevuotiaiden lasten kanssa, kun aikuinen auttaa hankalissa vaiheissa. Kun lapsi malttaa seurata ohjeita eikä esim. maistele raakaa lihaa ja on varovainen kuuman lieden ja terävien veisten kanssa, voidaan yhdessä tehdä jo lähes kaikenlaisia ruokia. Veitsen käyttö voidaan aloittaa esim. "peukalot keskellä kämmentä -menetelmällä", jolloin leikatessa tukikäsi pidetään nyrkissä niin, että sormeen on mahdotonta leikata.
Hyvä ateria on myös esteettinen ja sosiaalinen nautinto ja yhdessä tekemällä harjaantuu samalla rauhallinen käyttäytyminen, huolellisuus, käden taidot ja vaikka laskuoppi.
MAKUMESTARIT
Ennakkoluuloton makuaistin kehittäminen, ruoka- ja makusanasto
Mikä maistuu makealle, suolaiselle, happamalle, karvaalle? Mikä rouskuu suussa ja mikä tuntuu silkkiseltä? Mikä tuoksuu raikkaalta, kesäiseltä tai väkevältä? Miltä näyttää houkutteleva ruoka? Miksi?
Ruuan makumaailmaa voisi hyvin verrata matkailuun. Avarakatseinen maailmanmatkaaja saa nauttia erilaisista kulttuureista ja maisemista aivan eri tavalla kuin ihminen joka pysyy vain kotinurkillaan. Aina samaa juustoa nakertava kotihiirikin voi kuitenkin löytää aivan uuden maailman tutustumalla uusiin makuihin ja järjestämällä ruokailusta sosiaalisen seurustelutilaisuuden.
Makuaisti tarvitsee kuitenkin harjoittelua. Uutta makua pitää usein maistaa jopa yli 10 kertaa, ennen kuin siitä aletaan pitää. Ruokailussa aikuinen vastaa, että lapsi saa monipuolista ravintoa, mutta lapsi on itse paras asiantuntija päättämään, kuinka paljon hän syö. Kaikkea tulee kuitenkin maistaa - esimerkiksi yhtä monta suupalaa kuin lapsella on ikävuosia - ja uusia makuja sopii tarjota tietoisesti.
Makuasioista ei kannata kiistellä lastenkaan kanssa. Makuaisti on aina yksilöllinen ja iän mukaan muuttuva. Jos lapsi ilmoittaa, ettei tykkää jostain, on turha alkaa kiistellä, onko ruoka hyvää vai ei. Lapsen kokemuksen kunnioittaminen ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että ruokaa ei tarvitsisi syödä. Kiistelyn sijaan voisi todeta esimerkiksi, että "Niinkö? No, sittenhän sinä olet tosi rohkea ja urhea, kun syöt sellaista mistä et tykkää."
Jo pelkkä keskustelu auttaa lasta ymmärtämään, kuinka laaja skaala aistimuksia voi liittyä ruokaan. Maistellessa harjoitellaan kiinnittämään huomiota omiin aistikokemuksiin ja nimeämään ja kuvailemaan niitä. Miltä ruoka-annos näyttää? Onko se monipuolinen ja värikäs? Kauniisti aseteltu? Ovatko porkkanat kypsiä vai raakoja ja mistä sen tietää? Onko annos lämmin vai kylmä ja näkeekö sen? Miltä tuoksuu? Mikä on suutuntuma? Maku?
Myös sokkomaistiaiset ovat jännittävä tapa harjoitella. Lapsille voi laittaa huivin silmille ja antaa arvata, mitä maistellaan. Ruokaa voi laittaa haisteltavaksi rasioihin, joiden kanteen tehdään reikä. Anna lapsen myös kokeilla käsin ja arvata käsituntuman perusteella esimerkiksi erilaisia vihanneksia, makaronia, tummaa ja vaaleaa leipää, juustoa jne. Katso tarkempia vinkkejä esim. Kasvikset, Maito, Vilja ja Liha -teemojen Muuta mukavaa -sivuilta.
Lapsille ja nuorille on suunniteltu SAPERE-ravitsemuskasvatusmenetelmä, jossa ruoka-aineita ja ruokailua käsitellään aistien näkökulmasta. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Maito ja Terveys ry:n sivuilta osoitteesta www.maitojaterveys.fi (SAPERE-opetus) sekä Ruotsin elintarvikeviraston koululaissivuilta (Mat för alla sinner) osoitteesta www.slv.se/. Menetelmän pohjalta on myös kehitetty Makukoulu-aineisto alakouluikäisille. Siihen voi tutustua Sitran sivuilla: www.sitra.fi > Julkaisut
SAKUN SYNTYMÄPÄIVÄT
Ruokien nimiä, muistin kehittämistä
Istutaan piirissä ja ohjaaja aloittaa luettelon tyyliin "Sakulla on syntymäpäivät ja hän haluaa tarjota vieraille makaronilaatikkoa". Jonossa seuraava jatkaa toistamalla edellä sanotun ja lisäämällä jonkin oman ruuan "Sakulla on syntymäpäivät ja hän haluaa tarjota vieraille makaronilaatikkoa ja pullaa". Näin jatketaan niin pitkälle kuin muistetaan. Pelistä putoaa pois sitä mukaa kun joku ei muista kaikkia lueteltuja ruokia. Samalla voidaan myös keskustella ruokalajeista.
RUUAN REITTI PELLOLTA PELTOON
Jätteiden vähentäminen ja lajittelu
Elintarvikkeen elinkaari ei pääty ruokailuun, vaan ihmisellä on vastuu myös mm. ruuan suojaksi tehtyjen pakkausten ja ruuantähteiden jatkokäsittelystä. Biojätteistä saadaan uutta multaa ja monille muillekin jätteille löytyy uusiokäyttöä. Yhtä tärkeää kuin kierrätys on myös vähentää jätteiden syntymistä mm. välttämällä ylipakattuja tuotteita.
Lapset osallistuvat jätteiden lajitteluun mielellään ja se onkin hyvä ottaa osaksi päivärutiinia. Nuorena omaksutut tavat säilyvät. Lajittelua ja kierrätystä voidaan harjoitella tuomalla esille erilaisia pahvi- kartonki- ja muovipakkauksia, munakennoja ja hedelmän kuoria ym., jotka voidaan lajitella eri astioihin. Pakkauksia kannattaa hyödyntää myös askarteluun (esim. maitotölkit) ja kompostoinnin yhteydessä kertoa vaikka mehevästä mullasta ja kastemadoista. Tältä nettisivustolta löytyy myös tulostettava kompostitehtävä.
Tutkitaan maatumista hautaamiskokeella
Kaivakaa vaikkapa syksyn aluksi maahan erilaisia jätteitä kuten perunan, omenan- tai banaaninkuoret, appelsiininkuoret, leivänkannikka, teepussi, sanomalehden palanen, muovinen jogurttipurkki ja metallinen säilyketölkki. Hautauspaikat voi merkitä esimerkiksi kepillä tai kivellä ja kuoppaan voi laittaa jätteen viereen suurehkon kiven tms., jotta paikka löytyy myöhemmin. Kaivakaa sitten jätteet ylös loppusyksystä ja tarkistakaa maatumisaste. Kaivakaa kaikki ylös vielä ennen kesälomia tai tasan vuoden päästä ja tehkää havaintoja, miten eri jätteet maatuvat.
Kompostiin tai biojäteastiaan voi laittaa:
hedelmien, juuresten ja vihannesten kuoret
kahvin ja teen porot suodatinpusseineen
kaikki muu ruokajäte. Pienennä isot, kiinteät kappaleet kuten kaalinpäät tai leivät, jotta ne lahoavat paremmin.
talouspaperi, lautasliinat
sanomalehden aukeama tai paperipussi. Suurempia määriä paperia ei pidä kompostiin laittaa
kukkamulta ja kasvinjätteet
luonnonkuidut hyvin pieninä määrinä kuten villa, puuvilla, pellava, silkki
kotieläinten häkkien siivousjätteet
puiset hammastikut
pahviset kananmunankennot
Kompostiin eivät kelpaa:
ainekset, jotka eivät lahoa kuten muovit
tuhka tai kalkki, joista komposti tulee liian emäksiseksi ja pieneliöiden toiminta estyy
tupakantumpit, pölynimurin pölypussit
muovipussit, -kassit, maitotölkit
muovit, lasit, metallit
keinokuitu-, nahka- tai kumituotteet
ongelmajätteet
öljyt, bensiinit, liuottimet, maalit, torjunta-, desinfiointi- tai lahonsuoja- aineet, lääkkeet
Lisätietoa:
Lisää leikki- ja toimintavinkkejä löytyy kunkin teeman omilta sivuilta!