Keskusteluvinkkejä kalan reitti -kuvataulun käsittelyyn

• Tulosta Kalan reitti -kuvataulu Ruuan reitti -kuvataulut sivulta!

Kalastus

• Mitä kuvataulussa tapahtuu? Mistä se kertoo?
• Mitä vedestä löytyy? Kuinka monta erilaista kalalajia on vedessä? Kalalajeista saa tietoa alempaa tältä sivulta.
• Kalojen lisäksi vedessä on idänsydänsimpukoita. Kuinka monta simpukkaa löydät?
• Vedessä on myös rakkolevää (iso ruskea kasvi vasemmalla)
  ja järviruokoa (tupsupäiset "kaislat").
• Yksi kaloista - kirjolohi - on kasvatusaltaassa. Kaloja voi kasvattaa "aitauksessa" vähän samaan tapaan kuin maalla eläviä kotieläimiä, kuten esim. sikoja tai kanoja. Suurin osa kasvatetusta kalasta on kirjolohta, viime vuosina on jonkin verran kasvatettu myös siikaa.
• Vedessä on myös iso kalastusalus, troolari. Se on löytänyt kaikuluotaimella silakkaparven ja laskenut veteen troolin (verkon). Rannalla on nosturilaite, jolla kalasaalis nostetaan maihin. Troolarilla on töissä ammattikalastajia. Troolarit liikkuvat avomerellä ja suurissa vesistöissä. Rannikolla kaloja pyydetään verkoilla ja rysillä.
• Pienessä veneessä näkyy kaksi ihmistä. Toinen soutaa ja toinen nostaa verkkoja. Heille kalastus on harrastus. Oletko sinä ollut kalassa? Missä? Mitä kalaa tuli? Mitä kalasta tehtiin?
• Jos olet saanut kalan saaliiksi, mitä pitää tehdä heti, kun kala on nostettu vedestä?

Jalostus

• Kalan reitti merestä tai järvestä ruokapöytään on varsinainen pikataival. Kun kalastaja tai kalankasvattaja tänään nostaa kalan vedestä, on se jo huomenna kaupassa fileeksi, suikaleeksi tai savukalaksi valmistettuna.
• Kalan reitissä on tärkeää nopeus ja lämpötila. Kala tulee aina säilyttää kylmässä. Tämän vuoksi kalat pakataan heti pyynnin tai noston jälkeen jäähileillä peitettyihin laatikoihin, kuljetetaan kylmäautoilla jalostuslaitoksiin ja sieltä edelleen kauppaan. Näytä missä kuvassa on jäinen kalankuljetuslaatikko.
• Mitä valkopukuinen mies tekee kuvassa?
• Kala säilyy hyvänä pitempään jos sen pakastaa ja savustaa. Löydätkö julisteesta pakastamon ja savustamon?

Kaupassa

• Kuvataulussa äiti ja poika valitsevat kalatiskiltä päivälliskalaa. Kuvan tiskiltä löytyy sekä raakaa että kypsää kalaa sekä kokonaisia että valmiiksi fileoituja kaloja.
• Tarjolla on myös kalajalosteita kuten kalapullia ja kalapihvejä, jotka on tehty tehtaassa. Viereisestä hyllystä saa pakastekalaa ja kalasäilykkeitä.
• Mitähän perhe ostaa?
• Haaveileekohan perheen isä uudesta virvelistä?

Ruokailu

• Syödäänkö teillä kotona kalaa?
  Kalaa pitäisi syödä kaksi kertaa viikossa, koska siitä saa tärkeitä ravintoaineita.
• Muistatko millaista kalaa sinä söit viimeksi?
  Kalasta saa todella monenlaista ja monen makuista ruokaa. Niitä kaikkia kannattaa maistaa.
  -Kuka on syönyt silakkapihviä?
  -Entä kermasilakoita tai muulla tavalla valmistettuja silakoita?
  -Silliä ja uusia perunoita?
  -Kalapuikkoja?
  -Kalapullia?
  -Kalamurekepihviä?
  -Filepihvejä?
  -Tonnikalaa esim. pitsassa tai pastakastikkeessa?
  -Graavilohta?
  -Savustettua kalaa?
  -Kalanakkeja?
  -Jotain muuta kalaa?
• Millaisesta kalasta sinä pidät eniten?
• Oletko nähnyt kalassa ruotoja? Kaikissa kaloissa on ruotoja. Ruodot ovat kalan luita. Niiden avulla kala pysyy koossa. Jotkut eivät pidä kalasta, koska pelkäävät ruotoja. Ruodoistahan ei varsinaisesti kukaan pidä, mutta ne voi ottaa pois, jolloin kala muuttuukin monien herkuksi. Kalan ruodot sijaitsevat onneksi aina kullakin kalalajilla samassa järjestyksessä, joten kun tämän ruotojen sijainnin kussakin kalassa opettelee, voi ne poistaa muutamalla veitsen viillolla. Monista kalaruuista ruodot onkin otettu pois jo ennen kuin ne tarjoillaan lautaselle.

Kalan reitti -kuvataulun kalat

• Katso myös lajintunnistukseen opastava Kalalajiloru kohdasta "Muuta mukavaa" >

KIRJOLOHI	KIRJOLOHI on tärkein viljelykalamme. Kirjolohi ei pysty lisääntymään luonnossamme vaan siinä tarvitaan kalankasvattajan apua. Poikaset syntyvät makeassa vedessä, mutta isommat kirjolohet voivat kasvaa sekä makeassa että murtovedessä. Kirjolohta on kaupoissa tarjolla ympäri vuoden. Kirjolohituotteiden valikoima on erittäin laaja. Sitä voi ostaa kokonaisena, fileenä, maustettuna suikaleena, palana, savustettuna, graavattuna, kylmäsavustettuna tai valmiina pihvinä tai pyörykkänä.
SILAKKA	SILAKKA on pienikokoinen parvikala. Se on väriltään hopeanhohtoinen. Pienestä siiasta tai muikusta sen erottaa siitä, että silakalla ei ole rasvaevää selässä. Silakka on tärkein saaliskalamme ja sitä pyydetään ympäri vuoden, pääasiassa troolilla. Se on parvikala, joka vaeltaa rannikon ja ulapan väliä. Silakkaa myydään kaupoissa monessa eri muodossa: fileinä, silakkapihveinä, savustettuna, hiillostettuna tai marinoituna maustekastikkeessa.
AHVEN	Suomen kansalliskala AHVEN on yleisin kalalajimme. Se on helppo erottaa muista kaloista raitojen ja piikkisen selkäevän avulla. Se on petokala, eli se syö pienempiä kaloja. Ahven elää sekä järvissä että merissä. Ahventa saadaan erityisesti sen kutuaikaan touko – kesäkuussa. Ahvenia voi kaupasta ostaa kokonaisena tai fileenä. Joskus tarjolla on myös savustettua ahventa.
HAUKI	HAUKI on helppo tunnistaa muotonsa takia. Se on hyvin pitkulainen ja sen leuat ovat niin ikään pitkulaiset ja suuret - Kalevalassa Väinämöinen teki juuri hauen leusta kanteleen. Hauki on petokala ja sen suu on täynnä teräviä hampaita. Hauki uiskentelee suojaisilla rannoilla ja matalikoilla niin meressä kuin järvissäkin. Haukea pyydetään verkoilla ja rysillä. Haukea on tarjolla kokonaisina kaloina ja fileinä.
KUHA	KUHAn tunnistaa kahdesta suuresta selkäevästä ja solakasta muodosta. Kuha on makean veden petokala, joka viihtyy myös rannikoiden murtovesissä. Kuhaa pyydetään verkoilla lähes ympärivuotisesti. Kaupoissa kuhaa myydään kokonaisena ja fileinä.
LAHNA	Särkikaloihin kuuluva LAHNA on melko kookas litteä ja korkea kala, joka viihtyy lämpimissä vesissä. Lahnan paras pyyntiaika on keväällä. Kaupoissa lahna on yleensä tarjolla kokonaisena.
SIIKA	SIIKA on lohensukuinen kala joka viihtyy puhtaissa, kylmissä ja syvissä vesissä, niin meressä kuin järvissäkin. Siikaa pyydetään verkoilla ja rysillä. Paras pyyntiaika on toukokuusta loppusyksyyn. Siikaa on saatavana useissa eri muodoissa, kokonaisena, fileinä savustettuna ja hiillostettuna.
KAMPELA	KAMPELA on erikoisennäköinen litteä kala, jonka molemmat silmät ovat samalla kyljellä. Yläpuolelta se on väriltään tumma, joten se sulautuu hyvin ympäristöönsä meren pohjaan, josta se etsii syötäväkseen mm. äyriäisiä ja simpukoita. Kampelalla ei ole suurempaa taloudellista merkitystä, mutta vapaa-ajankalastajat pyytävät sitä mielellään verkoilla ja valmistavat esim. herkullista savukampelaa.
ANKERIAS	ANKERIAS on muodoltaan käärmemäinen ja sen selkä- ja peräevä ovat kasvaneet yhteen. Ankerias on vaelluskala, joka lisääntyy Keski- ja Etelä-Amerikan mantereiden edustalla. Poikaset vaeltavat merivirtojen avustuksella valtavan matkan Euroopan jokiin ja järviin. Suomen vesille saapuessaan ankeriaat ovat noin kuusivuotiaita. Ne viettävät useita vuosia rannikollamme, mutta saavutettuaan sukukypsyyden ne palaavat lisääntymisalueilleen. Ankerias on rasvainen, savustettuna erittäin herkullinen kala.

Muita tärkeitä kalalajeja ovat kilohaili, lohi, taimen, made, muikku ja särki.

Mikä on rasvaevä tai miten kala hengittää vedessä?

Lisätietoja mm. kalojen elintavoista, rakenteesta, kalastuksesta ja kalalajeista saa Ruokatiedon Oppimateriaalin nuorten Ruuan reitti -tietopaketista > Luonto > Kalat.

Kylmää faktaa kalan reitistä

ALKUTUOTANTO

Kalan alkutuotantoa ovat kalastus ja kalankasvatus. Ammattikalastus voidaan jakaa rannikkokalastukseen, avomerikalastukseen ja sisävesikalastukseen. Rannikkokalastus on merialueella rannikon läheisyydessä verkoilla ja rysillä tapahtuvaa pyyntiä. Saaliskaloina rannikkokalastuksessa saadaan mm. ahventa, kuhaa, siikaa ja haukea. Avomerikalastusta harjoitetaan troolialuksilla ulompana merellä. Saaliiksi saadaan tällöin silakkaa ja kilohailia. Sisävesikalastus on järvialueella tapahtuvaa, pääasiassa muikun kalastusta. Ammattikalastuksen tärkein saaliskala on silakka, jota pyydetään vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa.

Kalankasvatus on Suomessa keskittynyt meren rannikkoalueelle, jonkin verran kalan kasvatuslaitoksia on myös sisävesialueilla. Suurin osa kasvatetusta kalasta on kirjolohta, viime vuosina on jonkin verran kasvatettu myös siikaa. Suomessa kasvatetaan kalaa vuosittain noin 15 miljoonaa kiloa.

KALANJALOSTUS

Kalasta puhuttaessa on aina erittäin tärkeää muistaa katkeamattoman kylmäketjun merkitys. Kalan lämpötila ei missään käsittelyn, kuljetuksen tai kaupanpidon vaiheessa saa nousta + 3 C asteen yläpuolelle. Lämpötila on tärkein yksittäinen kalaan laatuun ja säilyvyyteen vaikuttava tekijä.

Toinen tärkeä laatua ja säilyvyyttä parantava tekijä on oikea alkukäsittely. Kalat tulee verestää ja jäittää välittömästi pyynnin tai noston jälkeen. Verestämisellä tarkoitetaan kaulavaltimon katkaisemista kun sydän vielä lyö ja pumppaa veren pois kalasta. Jäittäminen on kalan pakkaamista jäähileiden kanssa niin, että kala mahdollisimman nopeasti jäähtyy mahdollisimman lähelle 0 C astetta. Kalan pakkaamisella jäähileiden kanssa varmistetaan myös lämpötilan säilyminen alhaisena.

Kalanjalostuksen merkittävin tuoteryhmä ovat kalafileet. Tänä päivänä suurin osa kalasta myydään kuluttajille joko fileinä tai vielä tätäkin pidemmälle jalostettuna tuotteina, esimerkiksi savustettuna, kylmäsavustettuna, graavattuna tai marinoituna. Kauppojen kalatiskeiltä saa tänä päivänä myös monenlaisia valmiita pihvejä ja pyöryköitä tai valmiiksi marinoituja, kypsennystä vaille valmiita suikaleita. Löytyypä makkaran ystäville myös kalanakkeja.

Kalanjalostuksen tärkeimmät raaka-aineet ovat silakka ja kirjolohi.

KALAN KULUTUS

Suomessa kalaa kulutetaan vuodessa noin 15 kg / hlö fileeksi laskettuna. Olemme EU:n kolmanneksi eniten kalaa syövä kansa. Meitä enemmän kalaa kuluttavat EU:n jäsenistä Espanja ja Portugali.

Koko maailmassa kalaa kulutetaan eniten Islannissa, noin kolme kertaan niin paljon kuin Suomessa. Seuraavina maailmantilastossa tulevat Japani (hieman yli kaksi kertaa Suomen kulutus) ja kolmantena Norja (hieman alle kaksi kertaa Suomen kulutus).

Ravitsemussuositusten mukaan kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen.