Suurin osa kaurasta menee rehuksi

Tuntomerkit

Kauran kukinto on erilainen kuin muiden viljojen. Sitä kutsutaan röyhyksi. Kauran korsi on 80 - 100 cm pitkä. Kauran jyvissä on paksu kuori. Jyvät ovat yleensä
valkeita tai keltaisia.

Kauran viljelyalue Suomessa

Kauraa viljellään koko Suomessa,
eniten kuitenkin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kaura on pääasiassa rehuvilja, mikä on jonkin
verran alentanut kauran arvoa ihmisten ruokana,
vaikka kauran ravintoarvo on hyvä.

Tiesitkö tämän kaurasta?

Tieteellinen nimi:
Avena sativa

Viljelyvaatimukset:
Kaura viihtyy kaikilla maalajeilla. Kaura ei ole kovin arka happamuudelle ja se viihtyy myös kosteilla mailla.

Kasvuaika:
noin 95 - 100 vuorokautta

Tärkeimmät viljelytoimet:
Kaura kylvetään keväällä. Kasvukauden aikana torjutaan tarvittaessa rikkakasveja. Sato korjataan leikkuupuimurilla syksyllä ja kuivataan kuivurissa.

Viljelyala Suomessa:
noin 370 000 ha

Keskisato vuodessa:
noin 3500 kiloa/hehtaari

Mitä korjataan satona?
Kaurasta korjataan siemensato. Sato menee pääasiassa lehmien rehuksi. Jonkin verran sadosta menee ihmisten ravinnoksi. Olkia voidaan käyttää rehuksi ja navetassa kuivikkeina.

Sadon laatutekijät:
Kaurassa on enemmän rasvaa kuin muissa viljoissa. Myös kauran sisältämä valkuainen on hyvälaatuista. Kauran arvoa rehuna heikentää se, että siinä on paljon kuorta.

Sadon riskit:
Kauran kasvuaika on pidempi kuin toisen suomalaisen rehuviljan, ohran kasvukausi. Pohjoisemmilla viljelyalueilla kaura ei tämän vuoksi aina ennätä tuleentua.