Tuotantosääntöjen erikoisvaatimukset, raaka-aineet, jalostus, kuljetukset, valvonta jokaisessa vaiheessa... Luomutuotteen hintaan vaikuttavat useat seikat perushinnanmuodostuksen lisäksi.
Luomu ei ole läheskään aina kallein vaihtoehto, tosin ei edullisinkaan. Tuotteen kalliiksi kokeminen on suhteellista ja henkilökohtaista - toiselle 50 sentin hintaero on liikaa, toiselle ei.
Kaupassa hintaan vaikuttaa tuotteen rooli
Tavallisessa lähikaupassa on kaikkiaan noin 3 000 tuotenimikettä, supermarketissa noin 10 000 ja isoimmissa myymälöissä vieläkin enemmän. Tuotteet voidaan ajatella eri rooleihin esimerkiksi seuraavasti:
sisäänvetotuotteet (esim. sesongin kysytyimmät tuotteet)
kampanjatuotteet (tarjoukset)
omat tuotteet ja merkit, joilla erotutaan muista
perustuotteet, jotka on ehdottomasti oltava
lisävalikoimaa muodostavat tuotteet (esim. perusketsupin lisäksi maustetut, eri pakkauskoot, eri alkuperät jne.)
- palvelutuotteet, joille on erillinen kohderyhmä
Tarjoushinnoittelu poikkeaa palvelutuotteen hinnoittelusta. Luomutuotteita voi olla eri rooleissa, jolloin luomutuotteiden välilläkin hinnoitteluperusteet vaihtelevat.
Luomuvalvontaan kuuluva kauppa maksaa myös vähintään kerran vuodessa toteutettavan valvonnan kulut.
Jalostajalla luomulisää syntyy useista eri tekijöistä
Luomuraaka-aineet ovat usein kalliimpia kuin vastaavat tavanomaiset. Hintaero raaka-aineiden välillä riippuu toki määrästä, laadusta, raaka-aineen alkuperästä ja jalostusasteesta. Lisäksi maailmanmarkkinatilanne vaikuttaa useiden raaka-aineiden hintoihin.
Luomutuotteen tuotekehitys voi olla kalliimpaa. Esimerkiksi ilman lisäaineita oikean koostumuksen aikaansaamiseksi voidaan tarvita useampia koe-eriä, uusia hankintoja valmistuslaitteiksi tai koulutusta henkilökunnalle.
Luomutuotteen erillään pitäminen on tarkkaa. Erilliset varastotilat luomuraaka-aineille tuovat oman lisänsä kustannuslaskelmiin. Valmistettaessa luomua ja tavanomaista samoissa tiloissa ja samoilla välineillä, on tila ja välineet aina puhdistettava ennen luomutuotteen valmistamista. Jalostusaikataulut pyritään suunnittelemaan niin, että luomulla aloitetaan puhtaalta linjalta, mutta aina se ei onnistu. Silloin linja suljetaan puhdistuksen ajaksi ja luomutuotteen kuluksi lasketaan aika, jona tuotteita ei voitu valmistaa.
Kaikki luomutuotteen jalostajat kuuluvat luomuvalvontaan. Vähintään kerran vuodessa tehtävän valvonnan lisäksi kuluja syntyy päivittäisistä omavalvonta tarkastuksista ja kirjauksista, jotka tarvitaan tarkan luomuraaka-ainekirjanpidon toteuttamiseen.
Luomutilalla syntyy lisäkuluja, vaikka keinolannoitteita ei käytetä
Satovaihtelut, vuodenaika ja yleinen markkinatilanne vaikuttavat suurelta osin tuottajan luomutuotteesta saamaan hintaan. Tuottajien maksamien valvontakulujen lisäksi luomutuotantoehtojen noudattaminen aiheuttaa työ-, rakennus- ja raaka-ainekuluja.
Esimerkiksi luomueläintuotantoon lisäkuluja aiheuttavat:
rakennuskustannukset, sillä luomueläimillä on sisätilaa eläintä kohden enemmän. Luomumääräysten mukaisten eläinsuojien rakentamisessa on myös materiaali- ja tekniikkakuluja, jotka nostavat rakentamisen hintaa. Esimerkiksi luomukanalassa pitää olla ikkunoita.
jaloittelutarha tai laidunkustannukset, sillä luomueläimet pääsevät ulos sään ja eläimen kunnon mukaan. Jaloittelutarhat ovat usein kiinteitä rakennelmia. Laitumille hankitaan niin aidanseipäitä, portteja kuin juoma-automaattejakin.
luomurehu, jonka markkinahinta on korkeampi kuin tavanomaisen. Luomurehu on luomutuotantoehtojen mukaisesti tuotettua ja valvottua, jolloin sen hinta sisältää myös valvontakustannukset, erilläänpitokustannukset ja mikäli on kyse rehuvalmisteesta, jalostajan lisäkulut. Luomutilat tuottavat ainakin osan tarvitsemastaan rehusta itse, mutta silloinkin rehun kustannuksiin pitää laskea tilallisen työaika, koneet, laitteet, siemenet jne.
pidempi luomulihaeläinten kasvatusaika, sillä luomurehuista kertyy kustannuksia eläintä kohden enemmän.
luomueläinten korkeampi hankintahinta
Luomukasvintuotantoon lisäkuluja aiheuttavat:
luomusiementen ja -taimien kalliimpi hinta
vuoroviljelyyn kuuluva viherlannoitus ja kesannointi, sillä näiltä lohkoilta ei saada myytävää satokasvia. Näiden lohkojen hoitamiskustannukset voidaan ajatella investointeina tulevien vuosien satoon.
sallittujen lannoitteiden ja torjunta-aineiden korkeampi hinta. Kompostoitu lanta on tärkeä luomulannoite, mikäli omalla tilalla ei ole eläimiä, maksetaan kompostista ainakin kuljetus- ja levityskustannukset.
biologiset torjuntaeliöt, joita käytetään merkittivä määriä varsinkin kasvihuonetuotannossa.
Hintansa arvoinen
Luomutuotteen hinnalla ylläpidetään, tuetaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaista tuotantotapaa. Luomutilat tuottavat raaka-aineiden ja tuotteiden lisäksi julkishyödykkeitä, kuten monimuotoisuus ja huuhtoutumien vähentäminen. Näiden hyötyjen arvoa on vaikea rahassa mitata.
Valitsemalla luomun tekee hyvän mielen valintoja - monella tapaa!